Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kun kansan parhaat kahlitaan ja kansa onneton ei estää voi, vain kestää voi, se kärsimystä on. Mies mieheltä, mies mieheltä maa sankareita luo; se ainoo on säde auringon, mi lohdutusta tuo. Mut voi, että poiat oman maan vieraalle heitä vie, ei vuoksi muun, vain palkan, suun se tuska tuimin lie. Mies mieheltä, mies mieheltä lähestyy turmio. Maa silvotaan, laki poljetaan, on poljettu kauan jo.
Jokainen mieltään noutakaan, Minä paimenuistani lemmin vaan. Useinpa ukkos=ilma jylhä Lujaakin linnaa järkyttää: Se lankeaa, ken pyrkii ylhä, Ja turmio sen ennättää. Jokainen mieltään noutakaan, Minä paimenuistani lemmin vaan.
Sinua ympäröi joukko kapinoivia, toivottomia pelkureita, takanasi väijyy häpeä, ja turmio, edessäsi on tulevaisuuden synkkä verho. Veljeni, nuo raivokkaat vesivuoret, jotka kohoovat ilmoille penikulmia syviltä alustoiltaan, eivät ole yksin sinun vuoksesi olemassa.
"Minä näin semmoista unta, että tässä pirtissä makaaville tulee turmio tänä yönä," jatkoi taasen unilukkari. "Joka unia tottelee, se varjoja kiinni ottelee," vastasi Juho, naurahtaen ivallisesti. "Lieneepä niinkin; mutta parempi on kuitenkin olla niitä varoillaan," vakuutti unilukkari. "Mitä te siis pelkäätte?" utasi Juho. "Venäläisiä," kuului vastaus, joka sana sai monen sydämen vavahtelemaan.
Kun siis kaikkea uhkasi turmio, rohkeni muuan erittäin järkevä elehvantti eli raatimies, nimeltä Bakkari, sanoa keisarille mitä suostuttavimmin sanoin mitä onnettomuutta tämä uusi asioitten laita ja järjestys toi mukanansa.
Meidät turmio mustin ehtinyt on, ja parasta maahan vaipua nyt. AINIKKI. Lähtövirteni veisannut olen. KULLERVO. Impi, sua kotona murehtien kaipaavat. AINIKKI. Murheesta emoni kuolee, mutta ennen häntä toki on tyttärensä Kalman maassa. Koska kotiin ehdit sinä, niin sano, että kuollut olen ja makaan aaltojen alla, ja päättyköön heidän murheensa siihen.
Kuulit muulloinkin sinä mun rukoukseni aina, arvoon myös minut autit, akhaijeja löit kovin kohluin, niinpä sä nytkin taas mua kuule ja toivoni täytä: danaolaisist' ottaos pois nyt turmio tuima!" Noin sanat hartaat huusi, ja Foibos Apollo ne kuuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät