Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Asutteko te täällä talvella? Minun on tekemäni tupa, minun sauna. Lähdin katsomaan, kun olen nähnyt savun nousevan, vaikkei ole tullut ennemmin käydyksi. Mutta miksette täällä kesääkin asu? Tarvitsevat tämän kalapirtikseen ja miksipähän milloinkin. Minä kesäksi siirryn aina tuonne toiselle puolelle järven, siellä on minulla havumaja. Kun olisin sen tiennyt, olisin tullut teitä katsomaan.
"Niin, ne sopivat sinulle, sen tiedän jo edeltäpäin; mutta katsos, siellä on tupa ja kamari, eikä edes maalatuita huonekaluja; sillä mummo saa ne huuhtoa hiekalla ja vedellä valkeiksi siten näyttää talonpojan tupa siistimmältä."
"Onhan näillä vesillä monta pelastuvenettä. Tupa ei suinkaan ole ajautunut varsin etäälle ja muut ovat kentiesi jo pelastetut", sanoi perämies lohduttaen. Me nostimme ylös vanhuksen, joka näytti peräti halvattuneelta ja kannoimme hänet veneesen. Hän piti vielä suonenvedontopaisesti piplian oikeassa kädessään, vaikka hänen himeät silmänsä eivät enää voineet eroittaa sen lohduttavia sanoja.
Usein puhui ukko suurella säälillä Kaarinastaan ja hänen suuresta uhraawaisuudestaan, kun hän niin paljon näki waiwaa wanhan ja huonon isänsä elättämisestä ja hoitamisesta. Turwe=tupa oli jo hywin wanhentunut ja seinät oliwat paikottain kallistelleet sinne tänne, mutta hywä siiwo ja puhtaus wallitsi kuitenkin kaikkialla; tuwastaan arweli ukko, että se hänen aikansa kestää.
He eivät olleet huomanneet erästä talonpoikaisnaista, joka männyn suojassa tien vieressä oli kuullut heidän keskustelunsa kenraalin kanssa ja nyt seurasi heitä. Kaunis kallioinen niemi, jossa Flintan lesken tupa oli männikön keskellä, oli puoleksi lastujen peitossa, ja uudesta tuvasta, jonka piti valmistua syksyksi, kuului salvumiesten kirvesten kalketta ja sahojen sihinää.
Muistanpa vielä kun marjassa käytiin, Mansikoita syötiin ja leikkiä lyötiin. Linnut ne laulelivat metsien päällä, Meistä he laulelivat siellä ja täällä. Toisinaan kun tuli tuiskuset ilmat, Satehiset viikot ja ankarat kylmät. Tupa oli lämmin ja kamari oli kaunis, Kamarissa maito ja voi ja leipä valmis. Ei ole ajat enää niin kun oli ennen, Entiset ajat ovat olleet ja menneet.
Sai tuo neiti tulleheksi, Kälkö kättä lyöneheksi; Tupa on puussa tuutivassa, Kammarit katajikossa, Ahot täynnä armotuutta, Lehot täynnä lemmetyyttä, Metsät mieliä pahoja, Kujat kurjan huoliani; Purnu on puitua vihoa, Toinen purnu puimatonta; Sata saatuja sanoja, Sata toinen saamatonta. Ei ole aittahan asiita.
Turvausi pääasiallisesti siihen, että armeliaiden ihmisten sydämet taipuvat apua antamaan tuvan ostoa varten, kun kuulevat kuinka kovaa heillä on elämä. Ja nyt sai hän havaita, ettei armeliaiden ihmisten sydämet heltyneetkään, kun ei tupa ollut vakuutettu.
Tupa paloi perustuksiin asti, eikä sen sijalle enään milloinkaan ihmisasuntoa tehty. Paikka pidettiin kirottuna, eivätkä ihmiset, jotka uskoivat aaveita olevan, uskaltaneet öisin kulkea sen ohitse, sillä molempain rangaistujen haamujen sanottiin siellä pitävän hirmuista menoa.
Tämä tupa on oma rakentamani, ja minulla on lupa sen päälle, että saan siinä asua kuolinpäivääni. Minä teen tällä maalla mitä tahdon. Ettet kuitenkaan tulisi mitään kärsimään, annan sinulle luvan asua uudessa paviljongissa ... ja se on jo enemmän kuin ansaitset. Jos et siihen tyydy, saat mennä tiehesi. En tyydy! Enkä mene tiehenikään. Häädämmekö hänet heti? kysyi se sotilaspukuun puettu mies.
Päivän Sana
Muut Etsivät