Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Minä tarjosin hänelle tuolin, joka siihen aikaan pidettiin erinomaisena kohteliaisuutena vieraan puolelta. Mutta hän oli liian mahtava mies istuakseen sellaisten vähäpätöisten vierasten kanssa, kuin Ransome ja minä. Hän aikoi juuri poistua huoneesta, kun minä kutsuin hänet takaisin kysyäkseni tunsiko, hän Mr Rankeilloria. »Aivan hyvin», sanoi hän. »Hän on erittäin kunniallinen mies.
Tunsiko neiti Smarin Laura Sorvon?» »En.» »Hän on tämän kaupungin lapsia, äitinsä oli ollut arvokasta sukua ja isänsä joku pieni virkamies täällä. Mutta luultavasti hänkin oli jo haudassa ja Laura poissa täältä silloin kun neiti Smarin tuli kaupunkilaiseksi.» »Varmaankin, koska minulla ei ole aavistustakaan.»
Tokkohan tulee Reita? Lupasi tulla. Tunsiko sinut, kun häntä puhuttelit? Mistä olisi minut tuntenut. Poikanenhan tuo vielä oli lähtiessään ... ei ollut pulkassa pysyä, kun häntä kyyditsin vetten taa. Esteli ensin tullakseen, mutta sitten lupasi. Hänen äitinsäkö kuului kuolleen? Kuolleen kuului. Hullu sitäkin, kun jätti heimonsa ja lähti muualta apua hakemaan.
Henki pysähtyi erään puodin oven eteen ja kysyi Scrooge'lta, tunsiko hän sitä. "Tunnenko minä sitä!" lausui Scrooge. "Olinhan minä opissa siellä!" He astuivat sisään.
Minä kerroin, mitä he olivat sanoneet hänestä; hän nauroi ja sanoi, että he olivat häpeämättömiä veitikoita, jotka lavertelivat joutavia mutta minä tiesin, että se oli hänen mieleensä. Minä tiesin sen yhtä hyvin, kuin minä tiedän sen nyt. Minä käytin tilaisuutta kysyäkseni, tunsiko hän ketään Sheffieldin Mr.
Olen liian onnellinen voidakseni minnekään mennä, ja jos Stefan ei tule, olen mieluisemmin yksinäni Jumalan kanssa." Sitten johtui mieleeni: tunsiko Herra Jesus itsensä koskaan niin onnelliseksi täällä maan päällä ollessaan? Vaan muistin, kuinka hän sanoi paimenesta, joka löysi kadonneen lampaansa, että hän kantoi sen kotiinsa ja kutsui ystävänsä ja naapurinsa iloitsemaan kanssansa.
Etsijät palasivat murheellisina, mutta huuto kutsui heidät takaisin rannalle. Se huuto kuului eräästä pelastusveneestä, joka oli tullut virran alapuolelta. Soutajat kertoivat, että he pari peninkulmaa alempana olivat löytäneet miehen ynnä lapsen puolikuolleina vilusta ja väsymyksestä. Tunsiko kuka heitä ja olivatko he täältä kotoisin?
Vai tunsiko tuo arvokas emäntä Amreita ainoastaan tuolla viimeisen talon kohdalla yksinäisyydessä, vaan täällä ihmisten joukossa ei tuntenutkaan? Huoliiko hän ainoastaan rikkaiden lapsista, sukulaisten lapsista?
»No mitä ne sotamiehet siellä tekivät?» kysyi joku taas. »No, ne siellä olivat, että jos joku mikä tahansa sattuisi, niin kai ... enkä tullut kysyneeksi siltä upseerilta, mitä varten he ovat...» »Tunsiko se sinut se upseeri?» »Tunsi. Sanoi sotamiehille, huusi lujasti: 'sirin-kasarinkasairua saleetup! Silloin sotamiehet nostivat kätensä lakkiin tälleen näin.
Ja tuo huuto oli se, jonka Klaus, joka tuskin kolme minuuttia vieraan jälkeen majurin huoneesta lähti, oli kuullut. Kun vieras nyt sanoi ensimäiset sanansa, tunsi Maria kummallisen tunteen sydämessään. Vieraan ääni oli Marialle tuttu; hän oli kuullut saman äänen ennenkin; hän oli sen kuullut, hän tiesi kenen se ääni oli, ja sen vuoksi vapisi hän. Hän loi silmänsä vieraasen. Tunsiko hän vierasta?
Päivän Sana
Muut Etsivät