Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Sillä tullessamme edellisen päivän illalla vankihuoneesta, olimme saaneet tietää, että laiva oli Delosta palannut. Me siis toisiamme kehoitimme miten aikuisimmin saapumaan tavalliseen paikkaan. – Niinpä saavuimmekin; mutta ovenvartija, joka meille aina ovet aukaisi, tuli ulos ja käski meidän odottaa eikä ennen sisään astua, ennenkuin hän itse käskisi.
Puutarhassa oli pieni rakennus, joka oli varustettu meille vieraille, enkä milloinkaan unohda kuinka kodikkaan vaikutuksen se teki, kun se meidän tullessamme oli koristettu nuorilla, tuoreilla koivuilla. Oli nimittäin juuri juhannusaatto ja seuraavana päivänä me matkustimme Odenpään pappilaan juhannusta viettämään.
Lyhykäisinä seisahdushetkinä kestikievaripaikoissa hän ikäänkuin jonkunlaisen vaiston johdosta sai kuulla niin monista naisten taudeista ja kivuista, että Lontoosen tullessamme hänen pieni kasvi- ja ryytivarastonsa oli melkoisesti vähentynyt.
Kun me tulimme postikello luokissa, niin luultiin että se oli zasedateli eli nimismies, jota odotettiin kylään samaan aikaan. Kaukaa osoitettiin meille mihin meidän piti ottaa asunnon. Sattuikin niin onnellisesti että osoitus tarkoitti juuri samaa taloa, jonne me olimme aikoneet. Erittäin hämmästyivät ihmiset meidän tullessamme kun kuulivat meidän sanovan "hyvää päivää!"
Kyllähän siitä jo on... Tehkää hyvin ja istukaa... Ja ajatelkaas, rouva, etten minä tiennyt teidän olevankaan naimisissa, ennenkuin miehenne kertoi siitä nyt tänne tullessamme ... minä luulen, etten olisi teitä enää tuntenutkaan... Te olitte silloin niin vähän aikaa meillä. Sinä olitkin, Elli, silloin juuri koulusta päässyt.
Crupp'in loukkaat äkkiä olivat kadonneet, niinkuin myöskin että näkyi jälkiä äskeisistä askelista. Me olimme molemmat kovasti kummastuksissa, kun korkeammalle tullessamme näimme, että ulko-ovi, jonka olin sulkenut, oli auki ja kuulimme ääniä sisältäpäin. Me katselimme toisiamme tietämättä, mitä tehdä, ja astuimme arkihuoneesen.
Minä rupesin heti hankkimaan ja tekemään työ=waatteita; ne oliwat meidän muassamme tänne tullessamme, ja aamulla ylösnoustuamme puimme ne päällemme, että paikalla kykeneisimme työhön ryhtymään", selitti Aina. "Woipa kaikkea tässä maailmassa! Nyt minä wasta huomaan, minkätähden en minä kohta Mikkoa tuntenut, kun tupaan tulin.
Suomalaiset olivat varustautuneet meidän tullessamme, ja minä luulen, että heidän joukossaan oli pohjoiskulman suomalainen. Huomasiko kukaan teistä sitä pitkää miestä, joka kysyi, mitä me tahdomme?" "Huomattiin kyllä, hän oli pohjoispuolen suomalaisten kanssa Tutstadissa." "Niinpä tuntui minustakin, ja jos täällä on yksikin pohjoiskulmalta, heitä voi olla useampiakin.
Tullessamme perille tapasimme siellä noin 40 juutalaista, miehet pitkissä viitoissaan ja naiset valkoisissa vaatteissa, vanhoja ja nuoria sekaisin, useimmilla kädessä kirja, jota he ahkerasti lukivat puoliääneen. Kirjoissa näytti olevan psalmit hebrean kielellä. Heidän näkönsä ja viitteensä hartaushetken aikana kiinnittivät huomiomme.
Olin ollut jo tarpeeksi hämilläni tullessamme kalkkimurrokselle, vaan nyt tämän kummallisen matkan tehtyämme, minä aloin hieroa silmiäni ja ihmetellä, olinkohan todella sama Louis de Laval, joka äskettäin oli tullut Ashfordista, vai oliko tämä unta, joku Pigault Lebrunin seikkailuja.
Päivän Sana
Muut Etsivät