Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
"Onpahan... Lippahan se on markkinoilla..." "Vai on ... no miks' et sin' ole morsiamesi luona!" sanoi Reetastiina ivallisesti ja katsoi Kalleen niin tuimasti, että tällä jo alkoi tuntua tukalalta olo. "Miksikäkö en ole?... Tiedät kait sen hyvin kyllä, ett'en minä välitä enää koko Lipasta ... vanha ihminenhän se jo on..."
Tänään tuskin saamme rosvoa kiinni. Pilvi käy sakeammaksi, ja myrsky kiihtyy; eikö olisi parasta turvata maihin ennen yön tuloa? kysyi aliupseeri, eräs saksilainen maamoukka, josta alkoi tuntua tukalalta noilla yhä yltyvillä aalloilla. Pidä paremmin tuuleen ja laske suoraan tuota purjetta kohti! oli Sparrfeltin vastaus.
Tyttö kulki pää kumarassa, mutta hiljensi vauhtia. Ei se ole niin helppo, kun on näin pitkällä, sanoi hän. Niin, niin, joka koettaa, hän on yhtä hyvä kuin kaikki muut, sanoi Henrik. Tyttö katsoi ylös häneen ja sanoi: Herra taitaa olla pelastusarmeijalainen? Nyt Henrik ei enää voinut jatkaa. Jo silloin kuin hän sanoi edelliset opettavaiset sanat, hänen tuntui tukalalta.
Hetken Hellu odotti, eikö enää mitään kuuluisi; mutta kun kaikki jäi hiljaisuuteen, ymmärsi hän, ettei Annia enää ollut. Ja vaikka hän oli rukoillut, että Herra tulisi korjaamaan heidät maailmasta pois, se nyt kuitenkin tuntui niin tukalalta, kun Anni oli lähtenyt, että tahtoi sydän haljeta. Hän itki ääneen ja silloin rupesi Villeä myöskin itkettämään.
Miggles hymyili herttaisesti ja käänsi taas tummat silmänsä sekä valkeat hampaansa meihin päin. "Kuka tuo vaivainen mies on?" kysyi tuomari epäillen. "Jim," vastasi Miggles. "Isännekö?" "Ei ole!" "Velikö vai miehenne?" Tätä vastausta seurasi vähän tukalalta tuntuva vaitolo, mutta Miggles purskahti kohta vastustamattomaan lapselliseen nauruun. "Kas niin, ihmisrukat!" virkahti hän äkisti.
Mutta eipä Matti heittänytkään kouristelemistaan vaan noin äkkiä pois, sillä hän tunsi vastustajansa syvästi loukanneen itseänsä. Kovin tukalalta näytti miesparan tila. "Heitä, hyvä Matti, jo pois!" äännähti hän vihdoin tuskissaan. "Mihinkäs sinulle niin kiire on; tehdään nyt siivoon, kun kerran on ruvettu", tuumaili Matti hiljasesti ja jatkoi yhä kouristeluaan.
Aavistettiin, että tämä mies vielä saattoi käydä »vaaralliseksi», ja sen vuoksi hänen seurassaan tuntui tukalalta. Ja vanhat talot eivät erehtyneet. Kerran taas saatiin nähdä haukan taisteluun valmiina kohoavan heidän ylitseen ja kaiken, mikä oli heidän kanssaan yhteydessä. Siihen aikaan hallitsi Hamre kaupunkia, eikä suinkaan kaikkien mieliksi.
»Kaikki tyyni on siinä», ajatteli hän edelleen, »että nuo ihmiset pitävät lakina sitä mikä ei ole laki, ja ovat tunnustamatta laiksi sitä, mikä on iankaikkinen, muuttumaton, kaikkialla paikkansa pitävä ja Jumalan itsensä ihmissydämmiin kirjoittama laki. Siitäpä syystä minusta tuntuukin niin tukalalta olla noiden ihmisten seurassa», ajatteli Nehljudof. »Minä suorastaan pelkään heitä.
Koko elämä on tuntunut niin tukalalta, että on täytynyt aivan itkeä. TEUVO. Hyvänen aika! Ettekö ole jaksanut näytelläkään? MAIJU. En . En ole yrittänyt sen koommin. TEUVO. No, nyt ollaan hukassa. Entä pallonne, eikö sekään teitä enää miellytä? MAIJU. Ei vähääkään. En tiedä edes missä lienee koko pallo. NEUVO. Taskussanne varmaan. Koetelkaapa! MAIJU. Niin, täällä se on.
Bård sai nyt kuulla niin tulvilta ilkeää ja pahaa, että hänen mielestään alkoi tuntua kotona olo tukalalta. Vaan vieläkin ikävämmästi sattui kerran, kun Bård muuanna iltana, kuten mies ainakin, aikoi mennä henttuansa tervehtimään. Hän tulla veturehti, näet sen, taloon, uhkeana, lakki kallellaan ja puolipullonen lakkarissaan, näyttääkseen oikein, että tässä onkin poikaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät