Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Loviisasta oli sisällä niin tukahduttavan kuuma, että hänen täytyi saada hengittää raitista ilmaa ja hänen sydämensä tykytti niin rauhattomasti, kuin olisi se tahtonut rinnasta pois hypähtää. Hän riensi järven rannalle ja istahti juuri sille kivelle, jolla Jeriko vuosi takaperin oli istunut tuona iltana, jolloin Kalle lupasi hänelle ikuista uskollisuutta.
Sitä välttääkseen hän oli valmis vaikka mihin. Ja kun sitte vielä ahdisti tuo ainainen alakuloisuus, jolle ei uskaltanut eikä voinut muotoa antaa, oliko ihmettä jos sellainen taakka tuntui raskaalta? Kuin umpinainen järvi, josta ei ainutkaan joki alkuansa saa, sellainen oli hänen sisimpänsä. Elämää tunki sinne niin tukahduttavan paljo, mutta mikään ei päässyt purkautumaan.
Jakella oli jotakin tärkeätä asiaa kirkonkylään, ja hetimiten lähti hän sinne tallustelemaan. Tukahduttavan lämmin ilma kun oli, riisui hän röijyn päältään käsivarrelleen. Lähempänä kylää oli erään lorisevan puron varrella talo. Kun Jakke läheni puroa, oli siinä muuan nainen pesuja pesemässä. Kivistä ladotun piisin päällä oli pata, jossa kiehua porisi lipeässä pesuja.
Ymmärsin, että minun kai ennen tai myöhemmin oli täyttäminen hänen toivomuksensa. Työmme oli sillä välin käydä jonottanut omaa verkkaista kulkuaan. Olisi väärin luulla, että jokainen meistä olisi työn aikana alituisesti ja yht'aikaa ollut noissa tukahduttavan kuumissa, ummehtuneissa tunneleissa. Olisimmekin olleet siellä vain toistemme tiellä.
Tuvan ilmanpitävä umpinaisuus, sen asukasten ahdas yhteensulloutuminen yön- ja päiväs-aikaan, kaikki nämä suojelustoimenpiteet ulkona vallitsevaa peloittavaa pakkasta vastaan synnyttävät tukahduttavan ilman sisällä sekä heikontavat häveliäisyyden ja siveydentunnetta. Sukupolvesta toiseen Ison-Venäjän kansa on käynyt kovaa taistelua maansa luonnon kanssa.
Henrik tunsi, että hän olisi ollut aivan haltioissaan luetun johdosta, ellei junassa olisi ollut niin tukahduttavan kuuma. Juna pysähtyi vihdoin Turun asemasillan eteen. "Pystyneeköhän kohtalokaan tämmöisen rakkauden rinnalle, kun se oikein leimahtaa", ajatteli Henrik noustessaan istualtaan ja pannen kirjan taskuunsa.
Oli aivan tukahduttavan hiljaista, ja tämä kamottava hiljaisuus uudisti hänen tuskansa. Se oli kätkeytyneen, piilevän vihamiehen kaltainen. Miettimättä miksi, ohjasi hän kuitenkin matkansa nimismiehen ja isänsä asunnoille armahille. Siell' ei hän ollut viiteentoista vuoteen ollut! André taivutti muutamia kuuraisia oksia sivulle ja kuunteli.
On helteinen kesäpäivä. Ilma värisee auringon paistaa räkittäessä sinisellä taivaalla, saviperäinen maa halkeilee kuivuudesta, niittäjää odottelee pitkä kylvöheinä, hiljaa aaltoillen tukahduttavan etelätuulen heikoista löyhäyksistä, pääskyset lentää piirtelevät korkealla taivaan laella, hikisenä takoo talonpoika viikatettaan, lähteäkseen huomisaamuna heinää kaatamaan.
Katukivet eivät olleet tukahduttavan yön aikana vielä ehtineet jäähtyä yhtävähän kuin talojen tiiliseinät ja peltikatot, mikä kaikki lämmöllänsä vaan lisäsi liikkumattoman ilman kuumuutta. Ei tuullut yhtään, ja jos tuulikin, niin toi vaan mukanaan tomua ja öljymaalin hajua. Väkeä oli vähän kadulla ja mitä oli ne hakivat kulkeakseen talojen varjoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät