Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Minä olen jo ennen siitä kertonut, enkä enään tässä tahdo tulla siihen asiaan. Ihmeelliseltä kajahti tässä meluavassa helvetissä urkuharmoonian säestämä englantilainen hymni "Sailors-Repose'sta". Valo loistaa pimeydessä. "Mutta eiköhän se ole liian heikko? Tokkohan nämät apua tarjoovat kädet, joita kaikkialla huomaa Sodom'issa ovat mitään muuta kuin liikuttavia hyvän tahdon osoitteita?
Siinä en ole samaa mieltä. Sinähän pidät niin kiinni omista mielipiteistäsi ja omista mielijohteistasi, ettei taivas eikä maa saa sinua niistä hievahtamaankaan. Tokkohan minä pitänen niistä kiinni enemmän kuin sinäkään omistasi? Varmasti pidät. Enpä sitä luulisi. Hero katsahtaa häneen ja lausuu pontevasti: "Niin tarkkaan itseni nähdä soisin kuin muut mun näkevi sen jos voisin!"
Tokkohan tulee Reita? Lupasi tulla. Tunsiko sinut, kun häntä puhuttelit? Mistä olisi minut tuntenut. Poikanenhan tuo vielä oli lähtiessään ... ei ollut pulkassa pysyä, kun häntä kyyditsin vetten taa. Esteli ensin tullakseen, mutta sitten lupasi. Hänen äitinsäkö kuului kuolleen? Kuolleen kuului. Hullu sitäkin, kun jätti heimonsa ja lähti muualta apua hakemaan.
Tokkohan? sanoi Matti. Täytyy, sanoi Maija, sillä ihmisen tulee olla ovela. Tokkohan? sanoi Matti vielä kerran. Pikku lintu pesähäs Lennä leposalle. Unta, pieni, silmähäs, Rauha nukkuvalle! Lumi tuolla lankeaa,
Kuumat kyyneleet nyt tippuivat Matin kasvoille, kun Auno moneen kertaan suuteli Mattia ja sanoi: Tokkohan sinua nähnen enää. Tuomas kaivoi povitaskustaan lompakkonsa, otti sieltä sadan dollarin rahan, pisti sen hyvästellessään Aunon käteen ja sanoi: Tuolla saat kesäksi lehmän, osta se minun ja Matin muistoksi. Sen sanottuaan hän istui Matin viereen rekiperään.
Kun ne olisi kaikki panna rahaksi ja panna yhteen kuormaan rahat, niin tokkohan tammakaan jaksaisi sitä rahakuormaa näpistää», todisti Jussikin, ja Antti jatkoi kummasteluaan: »Tokko vain jaksaisi! Ei ainakaan Muskon mäestä nostaisi sitä kuormaa, jos ei kärrin perästä mies avittaisi.» »Ei nostaisi... Mutta ei se kuorma nousisi Muskon mäestä Hyvärisenkään ruunalla!» myönsi toinen.
JUSSI. Niin, mutta En minä tiedä, tokkohan me tuohon suostumme, Hanna? MAIJU. Teidän täytyy, minä sen sanon. Vai tahdotteko välttämättä tehdä minulle kiusaa, tahdotteko, etten onnistuisi? HANNA. Ollaan poissa, Jussi, koska hän niin vaatii. Näemmehän sen sitten jonkun toisen kerran. MAIJU. Hyvä, rakas Hanna, sinä olet aina kiltti.
Mutta tokkohan sittenkään saan tarpeeksi kokoon, tarvitsijoita on niin paljon!" Hänellä oli yhä pieni laukkunsa avoimena polvillaan; Alexandre oli niellä sen leimuavilla silmillään, hän arvosteli ajatuksissaan köyhäin aarteen suuruutta, kultaa ja hopeaa, vieläpä tummaa vaskeakin.
Päivän Sana
Muut Etsivät