Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Enpä ole enää juopunut ja höyry-otsainen kuningas, vaan selväpäinen Jaakko. Sere. Selkeä on nyt isäni kuin sauna lauantai-iltana. Reetta. Siitä saunasta kyllä lähtee Simolle löylyä. Onpa isälläsi viisas kuin härän pää. Heti tuon kuultuansa heilahti tyttö Simon nenän alle ja hätäisesti sanoa tokaisi: Sere. Tiedä, Simo, että isälläni on viisas härän pää!
Hän varmaankin löysi omansa? keskeytin minä! Ainahan mies löytää naisia, kun ei heiltä muuta vaadi kuin hienoja helmoja, tokaisi kertojani. Ei kauan aikaa kulunut ennenkuin puuseppä meni naimisiin.
Tähän Lamppu tokaisi eriskummallisen vastauksen: vuoteen ääressä. Tällä hetkellä, jolloin matkustaja vielä katsoi häneen selitystä odottaen, liikahti äkkiä Mugbyn asemahuone, tärähti kovasti ja avasi kaasusilmänsä. Hän on tullut asemahuoneesen! ilmoitti Lamppu innokkaasti. Joskus hän voi tehdä enemmän, välistä vähemmän; mutta tänä yönä hän on päässyt asemahuoneesen, totta mar!
"Oh, minun mielestäni olisi teidän kyllä sopinut sanoa, että te halusitte nähdä hyvän Tammiharju tädin", tokaisi Selma. "Sitä ei minun tarvinnut toista kertaa sanoa. Se oli siis..." "... erehdys", keskeytti häntä Selma ja aikoi poistua; mutta Arvo pidätti häntä, sanoen, kumartuessaan alaspäin: "Kyllä Selma tiesi, ketä minä halukkaimmin toivoin nähdä, minun sitä sanomattakin.
Hikosin aivan kuin saunassa ja ahdisti kuin painajainen», puhella kärisi Nikkilä. »Niin, kuumahan se oli ja painosti tervettäkin, saati sitten sairasta. Mitenkä Nikkilä muuten nyt jaksaa?» kysyi Viion leski hiljaisella äänellä. »Niinkuin märkä palaa», tokaisi kysytty. »Tosiaankin niinkuin märkä palaa», toisti emäntä vakavasti. »Eihän siitä meidän isän jaksannasta ole isosti taikaa.»
Pitkän aikaa olivat he niin ajaneet ja jo välillä pari kertaa hihkaisseetkin, kun Jussi tunnusti: »Oikeastaan minä alkuaan nuorena ollessani ajattelin sitä Kaisa Karhutarta, mutta tällä eukko-vainajalla sattui olemaan muutakin kavetta, ja oma talo oli rappiolla, niin tuli arvelluksi, jotta menköön Karhutar sille Makkoselle.» »Vai Karhutarta sinä silloin!» tokaisi Antti.
"Se oli nyt ihmisten mieli-lause," tuohon orava tokaisi jonka pää oli juuri hiiren kolossa, mutta häntä heilui ylhäällä, niinkuin suuri viuhka. "Mene sinä ylös oksillesi," hiiri lausui, työntäen oravan pään kolosta pois ja juosten pehmeään pesäänsä; "minulla ei ole ensinkään halua antautua sinun kanssasi pakinoimaan näin hirmuisessa ilmassa."
Aloin myöskin olla utelias kuulemaan jotakin sairaasta, joka tuon miehen puheista päättäen ei tuntunut olevan ainakaan parempi. Koetin saada keskustelua alkuun kysymällä, vieläkö oli paljon matkaa jälellä. Hakumieheni ei vastannut mitään, ja toinen tokaisi tylysti: »Vielä on matkaa», niinkuin olisi tahtonut sanoa: »Olisit saanut ennen joutua».
»Hänellä on Vestan mieli, mutta Venuksen vyö.» »Mikä sattuva vertaus», varjo tokaisi. »Ihmettä!» Glaukus huudahti. »Saanko häntä koskaan nähdä?» »Vielä tänä iltana», Klodius sanoi, »mutta emmekö voisi », hän jatkoi ravistellen jälleen noppapussia. »Olen valmis», kohtelias Glaukus vastasi. »Pansa, käännä kasvosi muualle!»
Kukapa tietää mitä nyt saattaa tapahtua, jos saamme taistella kunnian ja naislemmen puolesta, niinkuin ritarit vanhoissa romanssilauluissa?» »Sinäkö puhut naislemmestä, jolla on tuommoinen oja kasvoissasi!» pilkkasi Guthrie. »Parempi olla lempimättä kuin ruveta rakastamaan tuommoista pakanallista mustalaisnaikkosta», tokaisi Le Balafré vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät