Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Sen vuoksi tänä iltana vannoin, että, jollei hän menisi, minä panisin maata kello kuusi. Ja sillä tapaa", Mr. Omer nauroi oman tuumansa menestymistä niin, että hän pudistutti itseänsä ja tuoliansa, "hän ja Joram ovat pidoissa". Minä pusersin hänen kättänsä ja toivotin hänelle hyvää yötä. "Puoli minutia, Sir", sanoi Mr. Omer.
Holmes itse oli sanonut, ettei kaikkien niiden jännittävien ja vaihtelevien tapausten joukossa, joita hän oli käsitellyt, ollut yhtään monimutkaisempaa kuin tämä. Kun kävelin takaisin harmaata, yksinäistä tietä toivotin itsekseni, että ystäväni saattaisi riistäytyä tehtävistään kaupungissa ja saapua tänne nostamaan edesvastauksen raskasta taakkaa minun hartioiltani.
Niin luulisi! vaan viittä viekkahammin Jumalanvilja kahlehtii tok' heitä. Oi, Diogenes, etsipäs jos keitä Täält' ihmisiä voisit kohdata! Jos Darwinia pettänyt ei harha, Niin maailma on suuri eläintarha. Noin ennen aina toivotin: "oi naiset, Te tallennelkaa kyyhkyn untuvaiset, Ja jääkää aina hentolintusiksi!
Nyt on muoto muunne saanut, Kasvo kaunis vanhentunut, Tullut muoto mustemmaksi, Kasvo kaiaksi ruvennut. Mure tuonut mustan muovon, Huoli kasvon kaientanna; Hoikk' on huoleva hevonen, Murehtiva vaimo musta. Luulin käyväni käkenä. Toisin tiesin, toisin luulin, Toisin toivotin ikäni; Toisin tiesi suuri luoja, Toisin toivotti Jumala.
Minulla tietysti ei ollut mitään sitä vastaan sanomista, toivotin vain hyvää menestystä hänen hyville aikeilleen. Seuraavana päivänä huomasin että rouva Dahl kohteli Sissiä erityisen lempeästi. Sissi, joka koko viikon oli saanut paastota suudelmien ja muitten hyväilyjen puutteessa, näytti autuaalliselta, kun rouva Dahl suuteli häntä poskelle ja kiersi kätensä hänen vyötäisilleen.
Minä toivotin hänelle onnea hänen tyytyväiseen katsantoonsa ja hilpeään mieleensä ja näin nyt, että hänen nojatuolinsa liikkui pyörillä. "Eikö tämä ole näppärä kalu?" kysyi hän, seuraten katseeni suuntaa ja käsivarrellansa hivuttaen tuolin käsipieltä. "Se käy keveästi, kuin höyhen, ja pysyy radalla yhtä tarkasti, kuin rautatien vaunut.
Voi toki tytär typerä, Kun on sulhoni soassa, Aino sulhoni soassa, Jota itkin, jota vuotin, Jota toivotin ikäni! Käkesi kotona naia, Häät piteä pääsiäisnä; Eipä nainunna kotona, Saanut häitä Suomen maalla, Sattui häät sotakeolla, Vihki vierahan tuvilla, Suuren herran suojuksessa, Pienen herran pirttisessä Pappina pakanan sana, Valta vieras vihkijänä, Suora miekka sormuksina, Morsiamena kiväri.
Vakuutin, että täällä oli terveellistä ja hyvä olla ja toivotin sydämestäni, että herra Häggkin pian saisi kokea sitä. Sitte erosimme. Ja nyt minä yksinäisyydessä ihmetellen muistelen tätä viimeistä, lähtöni edellistä iltaa ja kaikkea mitä sen kuluessa olen kuullut, ajatellut ja kokenut. Muut nukkuvat vielä. Minä en saa unta, sentähden nousen kirjoittamaan. Mitä?
Kansa on Jumalan lauma, jota ei saa sulkea ahtaihin aitauksiin, vaan pitää se paimennettaman raikkahille lähtehille, laajemmille laitumille. Jouduta askeleitasi, kevät! Ikäänkuin kutsuttuina saapuivat nyt pappilan neidet puutarhaan, vanhin kantaen kahvia, nuorin kahvileipää. Toivotin juuri joutumaan kevättä; tekö sen tuotte? kysyi apulainen leikillään, tasaten silmäyksensä kummallekin tulijalle.
En ymmärtänyt, että hän vaan sanoillaan koetti vastustaa omia tunteitaan. Entä sitten hänen hellyytensä minua kohtaan edellisenä iltana? Omaatuntoaan hän sillä koetti rauhoittaa, se oli päivän selvää! Mutta minä, raukka, käsitin sen toisella tavalla. Sulin täydellisesti ja toivotin heille iloista iltaa! Että saatoin olla niin typerä! Ja tuo minun rakkauden puuskani aamulla!
Päivän Sana
Muut Etsivät