Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Olkaa täällä aivan kuin kotonanne. KERTTU. Kiitoksia, rouva Oksman, meistä kyllä tulee hyvät ystävät toivoakseni. ROUVA OKSMAN. No, se on tietty. Kaiken varmaan. KAUPPANEUVOS. Mutta sanokaa nyt jotain neiti Mannerillekin. Vai pitääkö hänen jäädä ihan osattomaksi? ROUVA OKSMAN. Herranen aika, eihän toki! Minä vanha kuhnailija. Suokaa anteeksi, hyvä neiti, ja olkaa tervetullut!
Niin, se on ollut ja mennyt eikä toivoakseni palaja. Se on kuritusta kokemattomalle elämän koulussa. Mutta sitä kautta pääsee ajatteleva viisaaksi. No, mutta, hyvä mieheni, kuinka viisas nyt luulet olevasi, kun et vieläkään osaa hyljätä tuota villaviisautta? Se ei kuitenkaan ole mitään villiviisautta ja sentähden en sitä hylkää. Istuhan tähän, niin selitän.
"Siemen on varmaan kylvetty hyvään maahan", sanoi kanttori. "Toivoakseni saa 'Suomi' täällä hyvää aikaan". "Sitä hartaasti toivon", sanoi Risto. "Vieraat ovat hyvät ja lähtevät huoneeseen", sanoi Kerttu. Ja sitä pyyntöä mielellä noudatettiin. Kanttori Huopala oli päättänyt pitää esitelmän henkivakuutus-asian tarkempaa valaisemista varten.
Isäni oli silloin kovin alakuloinen ja enemmän sortunut surusta, kuin ikinä sinä taikka minä olemme nähneet; mutta tämä asiakumppanuuden tuuma näytti huojentavan häntä, vaikka samalla kertaa tuntui siltä, kuin hän olisi ollut loukattu ja häpeissänsä siitä". "Ja kuinka sinä menettelit, Agnes?" "Minä tein, Trotwood", vastasi hän, "mitä, toivoakseni, oli oikein.
"Niin, mutta se on vasta huomenna," virkkoi Aina vähän suuttuneena. "Kas niin lapseni, nytpä tottelevaisena sairaana lähdet koreasti kotia, ja te, tohtori, käytte, toivoakseni, huomenna sairastanne katsomassa. Eiköhän kumminkin olisi tarpeen keittää selja-teetä tai panna sinappia jalkapohjille, että hän oikein lämpiäisi. Vai ei tarvitse mitään?
Muista Lothin vaimoa! Kavahda itseäsi jotain kysymästä, älä käännä päätäsi, tai molemmat heti paikalla muutumme suolapatsaiksi." "Siinäkö kaikki?" "Ainakin pää-asia. Meillä on kaikesta päättäen oleva paljon seikkailemista. Sinä rakastat semmoista. Tarvitaan rohkeutta. Onko sinulla sitä?" "Toivoakseni." "Ennen kaikkia ja yli kaiken", Villon jatkoi, "tulee pysyä rehellisenä." "Se on vaikeampi.
»Niin mutta kun nyt kerran olemme tulleet puhuneeksi asiasta viimeisen kerran, toivoakseni » jatkoi tohtori, »niin on olemassa eräs kohta, jonka minä haluaisin sinun ymmärtävän. Minä suosin todellakin suuresti Hyde parkaa. Minä tiedän, että sinä olet tavannut hänet; hän on sanonut minulle sen, ja ja pelkäänpä hänen olleen hieman epäkohteliaan.
AKSEL. Vait'! Sinun täytyy. Ja sillä hyvä. Huh, kuinka ihminen saattaa hermostua!... Mutta eihän tuo kumma olekaan. Ensin yön valvominen, ja sitten tämä juttu. Onko Mari siellä? Täällä on. AKSEL. Olkaa hyvä ja tuokaa juomavettä... Ja sitten menen tunniksi maata tuonne alkooviin. Siksi sinä toivoakseni olet tullut järkeesi taas. Minä puolestani koetan myöskin rauhoittua.
1 YLIMYS. Aina hyvää, kun kuulen teidän armonne hyvin voivan. 2 YLIMYS. Ei pääsky nöyremmin kesää kaipaa, kuin me teidän armoanne. Istukaamme heti pöytään. 1 YLIMYS. Toivoakseni teidän armonne ei siitä mielipahaa kanna, että palautin tyhjänä sanantuojanne. TIMON. Oi, herraseni, älkää siitä pahoitelko. 2 YLIMYS. Jalo herra, TIMON. Ah, hyvä ystävä, mitä kuuluu?
"Eivät vielä, mutta toivoakseni kohtakin ovat. He molemmat saavat periä minut ja asua Granholtissa, kuu he ovat naimisissa." "Mutta jos tyttö nyt menee toiselle?" "Niin saavat hän ja hänen miehensä niinikään asua täällä, jos he tahtovat periä minut, kun kerta kuolen." "Ette kai aio niin pian kuolla. Olettehan te vielä niin rivakka."
Päivän Sana
Muut Etsivät