Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Jos hän myöhään illalla olisi voinut näkymättömänä hiipiä Bengtin luo ja nähdä synkän ilmeen, joka levisi hänen kasvoilleen, kun hänen ei tarvinnut pelätä ihmisten katseita, ei Ester ikinä olisi sitä unohtanut. Sillä pitkinä öinä, kun Ester, sairaanhoitajattaren vartioimana, oli vaipunut taudistaan toipuvan syvään uneen, valvoi Bengt suru sydämessään.
Kuinka itsensä-unhoittavalla, miltei naisellisella tunteella Pakkala osaa seurata lastensa mielikuvia heidän vaihtelevissa tiloissaan, sitä todistaa hyvin kertomus sairaasta Nannasta. Se antaa aavistuksen hänen psykoloogisen asteikkonsa laajuudesta. Koko tarinan ylle leviää samanlaista toipuvan kevään hohtoa ja kaihomieltä kuin luteerilaisen kevätvirtemme yli.
Toiselle antoi hän terveestä kämmenestään semmoisen poukauksen, että hän lensi kauvas tielle seljällensä, eikä näyttänyt toipuvan ylös ollenkaan. Sillä välin oli tuo rosvoin käsissä ollut mies toipunut hevosta pitämään. "Rahanne, ovatko rahanne tallella?" kysyi Jaakko hätäisesti. "O-vat, ra-rahat o-ovat ta-tallella", änkytti mies.
Kärsiös kaikki nyt siis kirot äitisi toivomat sulle, turmaa julmistuin joka tuumii sun, kun akhaijit hylkäsit, vaan apumies olet korskain iliolaisten!" Virkkaen noin loi toisiapäin jo hän loistavat silmät. Vaan kädest' ottaen koht' Afrodite, Zeun tytär, Areen pois veti, tuskissaan kovin ähkyvän, toipuvan vaivoin.
Mutta Ester itse ei koskaan lähtenyt minnekään; häntä seuraelämä väsytti, ja vielä terveeksikin tultuaan hän tietämättään hieman näytteli taudista toipuvan osaa, jotta hänellä olisi oikeus niin paljon kuin mahdollista vetäytyä pois muiden parista.
Sairas näkyi hieman toipuvan sen tunnin kuluessa, jonka vietin hänen vuoteensa vieressä. Hän katseli avosilmin ympärilleen, joi vähän raikasta vettä ja sai äkkiä puhevoimankin takaisin. "Kuinka minun laitani on?" kysyi hän sortuneella, vallan muuttuneella äänellä.
Kuinka voittekaan enää pysyä hengissä niin suuressa surussa? Tasma risti kätensä. Jos suru voisi tappaa, niin olisin aikoja sitten kuollut. Mutta sairastuin kuitenkin, niin ettei kukaan luullut minun toipuvan, ja siitä ajasta olen ikäänkuin muuttunut. Ihmiset pelkäävät minua ilman syytä, sillä se voima, joka minulle on annettu, on Jumalalta saatu, ja hänen asioitaan olen koettanut ajaa.
Iisakki saapui sinne myös ja rupesi juttelemaan. Sillä kerralla hänkin huomasi Juhanin suuresti muuttuneen. Mihinkään kysymyksiin ei häneltä saanut vastausta. Hän tuijotti vain eteensä ja lähti sanaa puhumatta soutamaan joen poikki kotiinsa. "Mitä se tuo Juhani sairastelee... ei se vain entiselleen näytä toipuvan", sanoi Iisakki sisälle tultuaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät