Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ihmiset silloin taas niinkuin alussa elävät vanhoiksi, niin että satavuotista vielä sanotaan nuorukaiseksi." Viimeinen tuomio tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan lopulla. Luultavasti siis v. 2995. Omasta puolestani pyydän lopuksi, ettei toimittaja hyvin usein lähettäisi minulle tämän laatuisia hartauskirjoja luettavakseni. Ne vaikuttavat minuun melkein liian syvästi.
Virsiä veisaten astui seurakunta juhlakulussa kouluhuoneesta kirkkoon. Papit ja koulunopettajat kulkivat etunenässä kantaen raamattua, ehtoollisastioita ja muita alttariin kuuluvia esineitä. Uuteen kirkkoon astuessa piti vihkimisen toimittaja, ennenkuin ovi avattiin, puheen seurakunnalle sanoista: Herra varjelkoon sinun sisälle- ja uloskäymisesi nyt ja ikuisesti.
Mitä valintaan tulee, on toimittaja katsonut oikeammaksi antaa ennemmin liian paljon kuin liian vähän.
Olisi pitänyt vain kirjoittaa tosiseikoista semmoisinaan. Mutta muuten näistä epäkohdista olisin minä kirjoittanut vain lyhyesti ja asiallisesti käsittääkö Hilleri? HILLERI. Voi hyvä herra toimittaja, jos olisi herra toimittajan käsitys, niin johan sillä kelpaisi toimittajaksi vaikka johonkin Helsingin lehteen. HURMERINTA. Se on omituista, miten te juovuksissa olette terävä ja pureva.
Te olette jo nähneet niin paljon taloudenhoidostani, mylord", lisäsi hän hymyten, "että minun ei tarvitse hävetä tunnustaa, että Roswal on meidän paras ruokavarain toimittaja, ja minä olen siitä vakuutettu, että Leijona-Richardimme ei ole sadun leijonan tapainen, joka lähti metsästämään ja itse piti koko saaliin.
Entinen sanomalehden toimittaja oli vetäytynyt pois julkisesta elämästä. Nuorempia voimia oli tullut hänen sijaansa. Silloin tällöin antoi hän kuitenkin kuulla ääntään, nimittäin kuin nämä hänen seuraajansa olivat hänestä liian löyhiä. Hän käytti silloin koko purevaa kaunopuheliaisuuttaan ja varoitti, niinkuin hän sanoi, »sovinnon niljakasta ohjelmasta». Mutta se tapahtui yhä harvemmin.
Tämä tuli ja otti teoksensa pois sillä sehän se oli ja huokasi raskaasti. "Ettekö ottaisi tätä sanomalehteenne ja maksaisi minulle wähän?" kysyi hän ujosti. "Minun sanomalehdelläni on enemmän kirjoituksia kuin siihen mahtuukaan, jonka tähden en minä sitä tarwitse, enkä minä maksa kirjoituksista", sanoi toimittaja. Kirjailija kiitti nöyrästi, sanoi hywästin, kumarsi ja lähti murheellisena pois.
Toimittaja Höjsen sillä hän se oli oli kerran ollut sellaisessa alhaisessa asemassa kaukaisessa tienoossa ja olisi ehkä vieläkin viettänyt hiljaista elämäänsä, jollei hänellä olisi ollut järkähtämätön vakuutus. Tämä ominaisuus ei ollut aina ollut hänelle hyödyksi. Hän oli ollut kadetti, mutta oli tullut siihen vakuutukseen, että vapaalle ihmiselle oli alentavaista alistua sotilaskurin alle.
ELLEN seuraa rouva Danellia. HURMERINTA. Se oli kauppaneuvoksen härkä, se! Mutta eihän siitä kirjoituksesta ole kuulunutkaan mitään. Vai onko Hilleri kuullut? HILLERI. En, herra toimittaja. Minä olen sen nyt lukenut tarkemmin. Minusta se ei enää tuntunut sellaiselta kuin ensi kerran lukiessani, jolloin minä pidin sen aivan yleisenä kuvauksena vain.
"Näin meidän kesken", lausui hän, "voin teille vakuuttaa, että 'Siveellinen aarre-aitta' on ainoastaan ulkokullattu narri ja tarkemmin miettiessäni", lisäsi hän, "huomaan, että on velvollisuuteni lausua vielä enemmän, ja voinpa sanoa mutta se on luonnollisesti suurimmassa salaisuudessa, että 'Siveellisen aarre-aitan' toimittaja on suuri petturi".
Päivän Sana
Muut Etsivät