Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. toukokuuta 2025


Samassa talossa, jossa rouva Tengström asui, oli pieni kylkirakennus, josta vuokrattiin kaksi huonetta. Niitä oli ennen käytetty puusepän työpajaksi. Nuori morsian paperoitsi itse seinät ja maalasi paperin. Huutokaupasta ostettiin tarpeellisimmat huonekalut, jotka Fredrika yhdessä Fredrik-veljensä kanssa sitten puhdisti ja korjaili.

Hän kohtasi erään nuoren, vastaleivotun ylioppilaan, joka jo oli menossa yksityiselle luennolle. Se oli hento 16-vnotias nuorukainen, kalpea ja kivulloisen näköinen, mutta hänen piirteensä olivat älykkäät ja silmät kauniit, siniset. Hänen nimensä oli Jaakko Tengström; hänestä tuli myöhemmin Turun arkkipiispa. Menetkö Hasselin luo? kysyi Tengström.

Omaan kokemukseen perustuu nähtävästi myöskin se lämpö ja into, jolla hän myöhemmin koetti sanoin ja töin ahdistaa tuota työn halveksimisesta johtuvaa väärää käsitystä, ett'ei sivistyneen naisen muka sovi tehdä työtä palkan edestä. Turun palon jälkeen rouva Tengström tyttärensä kanssa muutti luonnonihanaan Paraisten pitäjääseen, jonne vähitellen muitakin sukulaisia kerääntyi.

Porthanin henki elää, kasvaa ja selkenee itsetietävämmäksi Suomenmaan oppineissa. *Renvall* tutkii suomenkieltä, väittää isänmaan historian opettamisen tarpeellisuudesta Suomen kouluissa, ja antaa tietoja äitinkielen edellisistä tutkinnoista; suurin ja parain tekonsa on Suomalainen Sanakirja. *Wallenius* kertoo niistä Suomen miehistä, jotka ovat saaneet korkeimman oppiarvon, ennen Yliopiston perustusta . *F. W. Pipping* asettaa tieteellisen toimensa kotimaalliselle kannalle, väitöksillänsä Yliopiston kirjaston hoitajista . Niinmyös *J. J. Tengström*, joka antaa väitöksiä kreikankieltä taitavista Suomalaisista . Aikakirjaisessa Aura esittää Suomen kirjallisuuden ja sivistyksen esteitä, joita selittäessä valaisee senaikaisia tuumia Suomen maasta ja kielestä . Päin vastoin näitä tuumia lausuu pari vuotta sen jälkeen *A. I. Arvidsson* jalosti ja vapaamielisesti suomalaisen kansallisuuden ja kielen oikeuksista Turun Aamulehdessä.

Tästä kohtauksesta kertoo Z. Topelius: "Kun Fredrika Tengström äitinsä kanssa saapui Runebergille, oli Johan Ludvig, siihen aikaan pitkä lukiolais-roikale, juuri palannut kalastusretkeltä. Vankka voileipä kädessä hän seisoi ruokasalissa päivettyneenä, avojaloin, tukka pörrössä ja puku pahanpäiväisesti tahrattuna.

Ja ylioppilaiden taajassa parvessa, joka seisoen tunkeili salin perällä, nähtiin kolmet valkoveriset, älykkäät kasvot, ivallisesti hymyilevä Juhana Henrik Kellgren, hento ja kaino Jaakko Tengström ja hänen ikäisensä, hienosti sivistynyt kaunis nuorukainen Aabraham Niklas Clewberg.

Fredrika Charlotta Tengström syntyi Pietarsaaressa syysk. 1 p: 1807. Hänen isänsä oli tullinhoitaja, sittemmin hallituskonseljin kamreeri, Karl Fredrik Tengström.

Melkein vuosittain on kuolema laittanut surun ja kaipauksen sanomia ympäri maatamme, muistuttaen sananlaskua: *tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen*. Nimet *R. Tengström*, *J. J. Nervander*, *F. Collan*, *M. A. Castrén*, *G. A. Wallin*, *A. J. Sjögren*, *H. Kellgren*, *J. J. Tengström* j. m. eivät katoa Suomalaisten muistosta. 5:ksi Suomen kirjallishistorian aikakaudet.

Minulla ei ole ollut tilaisuutta nähdä tätä hänen kirjoitustansa, mutta siinä kuulutaan puhuttavan suomalaisistaki katkismuksista. Catalogus dispp. Sect. III. Upsal. 1779. Uusi vuosisata on alkanut. Porthan nukkuu kuoleman uneen. Yliopisto pukeikse huolihurstiin, Suomi suree ja J. Tengström tulkitsee latinaksi maamiesten kaipaustuntoja Porthanin haudalla.

Päivän Sana

sosialistisaarna

Muut Etsivät