Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Hyi, että olen antanut viheliäisen petturin näin vihastuttaa itseäni! Vie hänet pois, de Vaux", kuiskasi hän, "telttamme takaoven kautta vartioitse häntä tarkasti ja vastaa hengelläsi hänen säilyttämisestä. Ja kuule, hänen täytyy heti kuolla, anna hänen sentähden puhutella rippi-isää, me emme tahdo kuolettaa sielua ja ruumista.
Vettä satoi ankarasti, että tulimme varsin läpimärjiksi, tässä nyt sitte sopi itsekunkin ajatella onnensa tulevia kohtaloita. Yöksi saavuimme erään pienen virran rannalle, johon heti pystytimme telttamme koettaen saada niistä edes vähänkin suojaa; sepä niistä olikin, mutta maa oli allamme märkä ja vetinen kuin rahkasuo. Lokakuun 7 päivän aamulla k:lo 6 jatkoimme matkaamme eteenpäin.
Sinne pystytimme telttamme ja rupesimme hiukan huokaamaan, kunnes nousimme ylös ja koetimme hankkia puita nuotiotulia varten. Suurella vaivalla löysimme vähän varpuja, että saimme edes kiehauttaa teevettä ruumiimme lämmikkeeksi. Koko tämänkin päivän satoi vettä, ei siis ollut aivan hupainen oltava. Koko päivän ja seuraavan yön lepäsimme samassa paikassa.
Harmitti sentään vähän, kun Turkkilaiset noin salakähmässä pääsivät pakoon, selkäänsä saamatta. Asentopaikka otettiin lähelle erästä niistä linnoituksista, joita yhteen oli neljä, kaksi kummallakin puolen kylää. Tänne pystytimme telttamme ja rupesimme levolle. Marraskuun 2 päivän aamulla muutimme vähän asentopaikkaa, kylän pohjoispuolella olevan varustuksen luokse.
Lokakuun 31 päivän aamulla kello 4 saimme muuton etuvartijaketjussa ja tulimme vähän matkaa takaisin päin erään pienen ojan varrelle joka juoksee sen avaran kentän lävitse, mikä eroittaa Dubniak'it toisistansa. Tähän pystytimme telttamme ja vähän ajan perästä jo nukuimmekin niissä, makeassa unessa. Se olikin hyvään tarpeesen, kun ei oltu saatu kahteen vuorokauteen ensinkään nukahtaa.
Täällä asetuimme leiriin eräälle korkealle mäen rinteelle lähelle kaupunkia, jonne pystytimme telttamme, ja sen jälestä panimme levolle. Syyskuun 23 päivän aamulla k:lo 9 pidettiin jumalanpalvelus leirimme kentällä, sinisen ja kirkkaan taivaan alla.
Me ajattelimmekin vaan: jos tänlainen myrsky vielä kovemmaksi kiihtyy, niin kukatiesi saattaahan se lennättää meidät telttoineen päivineen lähellä olevaan Turkkilaisten leiriin, jossa varmaankin olisimme tuota pikaa "hirsipuussa killuneet!" Tulee myöskin huomata, että meidän telttamme ja kuoppamme olivat pohjoispuolisissa vuoririnteissä, jostapäin juuri tuuli ja myrsky kävi.
Tänne pystytimme telttamme ja rupesimme levolle. Vaan mitäs ollakaan. Ehtoolla tuli käsky että meidän komppanian piti lähtemän etuvartioksi eräälle hyvin korkealle ylängölle vähän matkaa kylästä. Kapteenimme Bremer asetti itse joka ainoan vahtipaikan ja neuvoi tarkasti, kuinka olisi meneteltävä, jos vihollinen tekisi päällekarkauksen.
Siinä sitten uimme ja haudoimme jalkojamme siksi kunnes ehtoolla paneusimme levolle. Lokakuun 2:sen päivän aamulla k:lo 6 jätettyämme yösijat, kävimme astumaan täksi päiväksi määrätyn matkamme päämaalia kohden, nimittäin Simnitzan kaupunkiin, jonne saavuimme k:lo 3 j.pp. Täällä asetimme telttamme eräälle Donavan ympäröimälle saarekkeelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät