Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Nuot tyytymättömät neidet saivat häiritsemättä istua, sillä ei yksikään pojista huolinut pyytää heitä tanssimaan. Me olemme vain pikku poikia heidän mielestään sanoi Toivo nauraen antaa heidän olla; tämä ei ole mikään "paali", vaan pienet huvit, joissa vähän pyörielemme jalkojamme notkeammiksi näin luokkatoverien kesken. Niin, yhden-ikäiset sopivat parhaiten leikkitovereiksi sanoi rouva Stormbom.
Väsymyksestämme huolimatta täytyi meidän jouduttaa askeleitamme ja puolenpäivän jälkeen saavuimme eräälle autiolle kallioluodolle keskellä Teilinselkää. Kun istahdimme hiukan jalkojamme lepuuttamaan sekä nauttimaan niukoista eväsvaroistamme, alkoi jäälakeus ryskyen liikahdella ja särkyä.
Aallot leveinä vyöryinä syöksyivät rantaan huuhtoen paljaita jalkojamme, jotka olimme haudanneet hiekkaan. Vihreällä paistoi aurinkoa vastaan tuo vesi, laineiden vaahtopäät valkoisina pärskyivät uimakansan ilakoidessa. Kussakin nuora-aitauksessa oli uijia tai päivän paistattajia. Monenvärisiä hameita hulmusi vedessä. Posket punottivat virkistyksestä ja elämän ilosta.
Siinä sitten uimme ja haudoimme jalkojamme siksi kunnes ehtoolla paneusimme levolle. Lokakuun 2:sen päivän aamulla k:lo 6 jätettyämme yösijat, kävimme astumaan täksi päiväksi määrätyn matkamme päämaalia kohden, nimittäin Simnitzan kaupunkiin, jonne saavuimme k:lo 3 j.pp. Täällä asetimme telttamme eräälle Donavan ympäröimälle saarekkeelle.
Pientä nokkanuotiota täytyi meidän pitää sentään aina permannolla, joka oli savesta; ei tässä auttanut peljätä josko lato oli vakuutettu taikka ei, kylmän tähden täytyi koettaa kaikkia keinoja. Niillä pikku nuotioillamme sitte keitimme teetä ja ohrakahvia sekä lämmittelimme käsiämme ja jalkojamme.
»Maija hyvä», vastasi Leena, »vähäinen on meillä murhe silloin vielä, kun lapset ovat kotona silmäimme alla jalkojamme sotkemassa, mutta kun tulevat maailmalle ja polkevat sydäntämme, silloin vasta heistä murhetta on.
"Ihmiset tunkeilivat meidän ympärillämme, koettelivat käsivarsiamme ja jalkojamme ikäänkuin olisimme olleet elukoita ja tarkastelivat hampaitamme. He antoivat meidän hyppiä ja juosta nähdäksensä, mihin me kelpaisimme. Sitten he alkoivat tarjota meistä rahaa, toinen toistaan enemmän. Kaikki toverini myötiin ennen minua, sillä he olivat minua nuoremmat, ja siis kelpasivat paremmin kaupaksi.
Jos niin sattuisikin, ett'ei herra koko päivänä nukkuisi yhtään, olen minä saapuvilla, jos hän jotain haluaisi. Siinäkin kummallisessa tapauksessa, että hän sinuakin tarvitsisi, ei ole mitään pelättävää. Eipä hän näe muuta kuin jalkojamme, usein ei niitäkään; sentähden ei nuoren sijaisesi pienuus eikä äänensäkään tule saattamaan sinun pientä petostasi ilmi."
Siellä hieroimme sitte jalkojamme lumella ja polttelimme tupakkaa sekä oli muuten suojaisempi tuulelta ja tuiskulta, siksi kunnes taas edelliset hiukan etenivät ja saimme jatkaa matkaamme eteenpäin. Se oli omituista nähdä, kuinka tällaiset soturijonot tulivat alaspäin lumen lävitse.
Salonki on täynnä herroja, jotka juovat, ja ilma on siellä tukehduttava, savua täynnä. On kylmä jo hiukan, Anna kääriytyy lämpimään villavaippaansa ja me haemme paikan kannella lähellä koneen luukkua, josta kohoava kuumuus lämmittää jalkojamme. Näemme sieltä koneenkäyttäjän ja lämmittäjän punaiset haamut, joka kerta kun uunia avataan. Matka kestää monta tuntia. Anna väsyy ja häntä alkaa nukuttaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät