Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Kentiesi en saa teitä siellä tavata. En ehkä saa nähdä teitä taas pitkiin, pitkiin aikoihin. Ja kuka tietää, mitä sillä aikaa voi tapahtua? Pelkäättekö siis kuitenkin muuttuvaisuuden lakia? Eikähän ole mitään muuttumistakaan. Teissä, tarkoitan. Sillä te ette paljoa välitä minusta, sen olen huomannut. Sen te hyvin tiedätte, että minä välitän. Niin, mutta ette läheskään kylliksi.
Hän oli ollut syntymäkylässäni ruotilaisena kaiken aikaa, minkä me olimme olleet sieltä poissa. Nyt pitkästä kotvasta kyläili poikansa kotona. Eräänä päivänä hän alkoi tuumailla, että »ruvetaanpas me kaimakset lintuja pyytämään. Niinhän sanotaan, että ei tule liha linnun pyytämättä, kala jalan kastumatta.» »Ei ole teissä linnunpyytäjää», sanoi isäni. »Meidän lintumaat ovat siksi kaukana.»
Ja minä, sanoi d'Artagnan, pyydän teiltä anteeksi, rouva, että petollisen, aatelismiehelle arvottoman menettelyn kautta herätin teissä vihan itseäni vastaan, ja sen sijaan annan minä teille anteeksi onnettoman ystävättäreni murhaamisen ja teidän julman kostonne; minä annan teille anteeksi ja itken teidän puolestanne. Kuolkaa rauhassa! I am lost, mutisi mylady englanninkielellä, I must die.
Häpiä vähän! Olisiko teissä ollut kuntoa ryhtyä koko toimeen ilman minua? MIKKO. No, enhän minä sitä väitäkään. Mitä sinä nyt taas semmoisia? Nostat riitaa aivan suotta. TOPRA-HEIKKI. Ja mitä varten minulla tunnonvaivoja olisi? Mitä varten, minä kysyn? MIKKO. Herra Jumala, eihän tässä ole tunnonvaivoista puhuttukaan. Onkosta, Antti?
Ja jos näin ollen totuuden sana tulikin sanotuksi harvoin niin parempihan harvoin kuin ei milloinkaan. Nämät uudet tulokkaat taas kävivät päälle säälimättä ja arastelematta. He selittivät, että te olette kaikki kadotuksen lapsia, kaikki alusta loppuun, teissä ei ole mitään muuta kuin pimeyttä ja syntiä, ja mitä ikinä te tekisitte, mikä ei ole Jumalassa tehty, se on syntiä.
Eikä teissä hänen ihailijoissaan ja hurraajoissaan tule olemaan ainoatakaan, joka uskaltaisi nousta häntä puolustamaan ei tikkua ristiin semmoisia te olette, ja semmoinen on tämä Suomen kansa aina ollut, aina, orjakansa maailman alusta alkaen. Kippis! Mistä on setä saanut niin pessimistisen katsantotavan? Mutta ukko ei kuullut, vaan jatkoi.
Mimmi jatkoi: Mutta, kuulkaas, nyt minä tarkoitin sitä, onko teissä miestä ottamaan kultasenne täältä? Mitähän Sakris nyt? Hän esittää jälleen heti tikapuitaan. Sellainen ei Mimmille kuitenkaan kelpaa: karkureita ajettaisiin takaa ... ja saataisiin kiinni. Mutta mitähän, jos rakennusmestari sanoisi olevansa Nelman sukulainen?
Ja teissä, Ligelius ... teissäkin piilee iloisen pilanne alla pohjaton epätoivo. Me olemme kumpikin onnettomia, mutta te enemmän kuin minä. Juokaamme paremman tulevaisuuden, sankarielämän ja jalon kuoleman malja! Ihmiskunnan hävityksen, maailmanpalon, maan atomeiksi murskaamisen malja! huusi Ligelius ja kalahdutti pikariansa Skytten pikariin.
Siitä hänelle palkka maksetaan eikä suinkaan tuosta juoksevasta konttorityöstä, jonka mikä prokuristi hyvänsä voi suorittaa... Ja suokaa anteeksi, mutta sellaista mielenkiintoa en minä todellakaan ole viime-aikoina huomannut teissä. Antti tunnusti sielussaan, että tuossa puheessa oli järkeä, ja tunsi itsensä tuolta kannalta hyvinkin syylliseksi.
Ehk'ei elämä sentään olekaan niin paha kuin sanotaan. Vai mitä te arvelette, herra arkkitehti? GRANSKOG: Minä arvelen vaan, että taiteilijaveri on teissä jälleen saanut vallan. KERTTU: Uskotteko te siis, että minä vielä voisin tulla joksikin taiteen alalla? GRANSKOG: Josko te voisitte? Tullut joksikin te olette jo ammoin. Teiltä puuttuu vain tahtoa tulla suureksi. KERTTU: Kiitos.
Päivän Sana
Muut Etsivät