United States or India ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vastustelustani huolimatta otti hän sen ja heitti omaan selkäänsä. Ei, se on minun oikeuteni ... teette minulle suuren ilon ... pahin taival on vielä jälellä. Lähdimme nousemaan. Olin saattajalleni todella kiitollinen siitä, että hän oli vapauttanut minut vähäisestäkin kannettavastani.
"Kas niin, mamseli, mikä on asianne?" "Minä tahtoisin myydä kukkia mamseli Millerille." "Niiden kanssa saatte tulla huomenna". "Ei, ei, sitten en saa tulla ulos äitini tähden, joka on kipeänä... Oi, voi, hän ei tiedä että minä nyt olen ulkona kukkia myymässä, sitä ei hän milloinkaan suvaitsisi." "Sitten teette väärin, kun ette tottele äitiänne."
Se tosiasia, että hän on toisen eikä minun, pysyy kuitenkin samana. Vaan ehkei se pysykään samana?... Ei, ei, en minä voi. Te tietysti teette, niinkuin tahdotte. Mutta mitä hyötyä siitä voisi olla? Voittehan koettaa, niin näette ... ainakaan ei teillä voi olla mitään kadotettavana, jos se ei onnistukaan.
Eikö lähdetä hoviin? Sillä minä en, totta vieköön, osaa järjellä keskustella. ROSENCRANZ ja GYLDENSTERN. Olemme valmiit teitä palvelemaan. HAMLET. Ei mitään sellaista: en tahdo teitä asettaa muiden palvelijaini rinnalle; sillä, puhuakseni teille kunnian miehenä, minulla on hirvittävä saattoseura. Mutta, pysyäksemme ystävyyden sileällä tiellä, mitä teette Helsingörissä?
Kautta taivaan, te luotatte liiaksi siihen, että olette nainen ja nainen, jota minä rakastan. Minä uudistan, kreivi Bernhard, te olette pelkuri. Te kieltäytte vannomasta sitä valaa, minkä minä pyydän, ja minä sanon teille, miksi te sen teette. Te aavistatte tulevanne rikkomaan valanne ja te pelkäätte, että se on onnenne kukistava.
"Oi, ystäväni, miten iloiseksi te teette minun, kun suostuitte tulemaan yhdessä minun kanssani. Aina on näyttänyt siltä kuin te välttäisitte minua ja pelkäisitte alituiseen, että minä heittäytyisin teidän syliinne. Minua halutti kyllä jonkun aikaa uudistaa se suhde, josta minulle jäi niin suloiset muistot.
TUOMAS: Kuitenkin sai isäsi surmansa minun käteni kautta. KAIKKIVALTA: Minä en tiedä siitä mitään... Siis ei sitä asiaa ole minulle olemassa. TUOMAS: Pidätkö minua ... pahantekijänä? KAIKKIVALTA: Pidän teitä miehenä, joka tekee. TUOMAS: Hyvää vai pahaa? KAIKKIVALTA: Teette maailmaa hyville ihmisille mahdolliseksi. KAIKKIVALTA: Teko on myrsky, jota seuraa sydämen tyyni päivänpaiste.
Ehkä kiellätte kellarin olevan täynnä aseita? kysyi poliisimestari; onko mahdollista, että todellakin niin teette? Onpa kyllä kellarissa aseita, vastasi kreivi; mutta mitä se minuun kuuluu? Myönnätte kai myöskin, että siellä on laatikollinen kovia patruunia. Tietysti minä sen myönnän ... olenhan nähnyt sen omin silmin ... mutta... Teillä oli taskuissanne kaksi pistoolia?
Kristianin oli sitten tapana kääntyä puolisoonsa sanoen: »teidän pitäisi levähtää hieman, Frédérique, tehän teette lopun itsestänne... Ja lapsenkin vuoksi pitäisi teidän säästää itseänne...» Mutta silloin puristi pikku prinssi rukoilevasti ja kiihkeästi äitinsä kättä ... ja samalla mykällä tavalla rauhoitti tämä lastansa: »elä pelkää, elä pelkää ... en minä sinua jätä!» Sitten vaihtaa hänkin muutamia kylmiä, välinpitämättömiä sanoja kuninkaan kanssa, joka pian taas palaa omiin puuhiinsa ja ikäviin ajatuksiinsa.
JUSSI. Me jo tiedämme. Maiju kertoi. ELISABETH. Ja mitä teette? Tuletteko mukaan? Ei, mamma! TEUVO. Emmehän me osaa ommella edes emme ole käyneet yhteiskoulua. ROUVA SAV