Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Tässä on meillä esillä, luulen, aikamme sairain hermo, vuosisadan tauti; mutta ne jotka sitä sairastavat, ovat kaikista parhaat, ja heille on meillä vielä paljon puhumista.
Se tuntuu minusta siltä, kuin sanoisit, että olehan hätävarana siksi kun parempia tulee. Siinä luulet joutavia. Enhän toki sinua miten saata pitää hätävarana. Niin no, jos luullen, mutta arvaat sen, että kipeä on hellä, vaikka se olisi kellä. Mikä kipeä ... ole joutavata. No tiedäthän sen, että rakkauden ikävä on niin huono tauti, siihen... Heitä jo, keskeytti Hintti.
Muutaman wuoden kuluttua oli minulla niin paljon säästössä, että päätin palata kotiin, mutta nyt sairastuin pitkälliseen tautiin, jonka wuoksi ei ollut toiwoakaan kotiin päästä. Wihdoin antoi tauti kuitenkin perään niin paljon, että woin yrittää, ja nyt olen tässä.
Mieki ennen nuorempana asioissa autin, Nyt jo käyn mä köykkyä, kun ois syönyt tauti. Moni poika minulleki antoi ennen suuta, Nyt jo asun halpana kun keittolihan luuta. 11. POIES VIE
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko pojan talosta?" "Jos tapan pojan talosta, Kaskikirvehet katoisi, Jyvälaarit laukiaisi, Aatra vaipuisi vaolle, Kyykistyisi kynnökselle. En tapa poikoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Kauan ei kuitenkaan nuot tehtailijan luullut kärsimiset ja ristit kokonaisuudessaan kestäneet. Tyttären tauti kiihtyi kiihtymistään ja pian oli se siinä määrässä, ettei hän ollut toimellaan paljon koskaan. Niillä harwoilla kerroilla, jolloin hän woi puhua, oli hänen alituisina sanoinaan: "woi, woi sinua Sakari!"
Tauti oli tehnyt hänet helläsydämmiseksi ja siksi hänen silmänsä usein kyyneltyivät ja hän usein lausui: «olen onnellinen! liiankin onnellinen! Mikä autuaallisuus kun voi lempiä! Se *on* autuutta! Siinä on sielun suvi.
Rukoushetki päättyi siten, että Makkonen luki Herran siunauksen. Sitten levitti yö pyhän hiljaisuuden ja rauhan Jumalan siunaukseen uskotun perheen yli. Mutta tähänkin rauhan majaan löysivät pian surut ja tuskat tiensä. Kuolon ankarimmat iskut kohtasivat Makkosen perhettä. Tarttuva tauti levisi paikkakunnalla nopeasti.
Näin hän kirjoitti, ja tuo kirje muutenkin oli hyvin merkillinen ja sisällölleen epäselvä. Minä jo säikähdin, että tauti oli tunkeutunut hänen aivoihinsakin. Se oli myös ainoa kerta, jolloin hän näytti olevan kiukustuksissaan minuakin kohtaan vaan en oikein saanut syytä selville. Tulin minäkin siihen päätökseen, että hän tarvitsee lepoa.
Tämä hihain lyhyys oli vaarille hankalaa sen puolesta kun hänen piti tavan takaa pyyhkiä silmiänsä, jotka olivat ruvenneet vuotamaan. Toiset sanoivat: niissä on tauti; toiset taas sanoivat: hän itkee.
Päivän Sana
Muut Etsivät