United States or Tokelau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän miettii, miettii sitä yhä ja jupisee itsekseen, eikä anna itseänsä lohduttaa; ja minä pelkään, että hän miettii kostoa. Ja, sentähden minä vielä kerta pyydän teitä karttamaan häntä." "Hän ei mieti kostoa minulle. Jos minä menisin pois enkä enää milloinkaan täällä kävisi, luuletteko, suoraan puhuen, että tuon tytön henki olisi vaaratta?" "Mitä! Minun Tomminiko tappaisi vaimon?"
Enkä voi olla vielä kertomatta sinulle... Se on kauheata... ROUVA VALTANEN: No mitä nyt, lapseni? MARTTA: Mutta älä vaan mitenkään kerro isälle, hän raivostuisi ja tappaisi Uunon! ROUVA VALTANEN: Martta, mikä sinun on? MARTTA: Voi, kirous seuraa onnetonta perhettämme; joka askeleella tulee vain uusia ja uusia onnettomuuksia! ROUVA VALTANEN: Mutta rauhoituhan, lapseni!
"Minä olen kuullut, että rulli ei kuole, waikka hänet kuin tappaisi; mitähän jos koettaisimme onko se tosi?" "Tehkäämme niin!" "
"Te osasitte oksaan, rakas tyttöni", lausui tätini. "Niistä ei pääse ainakaan puoleen vuoteen, jollei niitä saa vouratuksi pois vähempään hyyryyn, enkä minä sitä usko. Viimeinen asukas kuoli tänne. Viisi henkeä kuudesta tappaisi tietysti tuo nankini-nainen villaisella alushameella.
Ah, rakas, kunnon vaimoni, hän tahtoi säästää poikansa vaimolta liian ankaran iskun, kun hän ei nyt vaan itse murtuisi sen alle!" Suuri Jumala, raskaana! Se oli surmanisku Constancelle. Siis, jos hän nyt tappaisi Denisinkin, tulisi uusi Froment, joka astuisi kuolleen sijaan! Ja yhä uusi ja uusi, loppumattomiin! Se oli voiman ja ehtymättömän elämän myllerrystä, jota vastaan taistelu oli mahdotonta.
Hiljaa, poikani, huusi hän Abdallahille, säästä hevostasi, meillä on hyvää aikaa. Missä Leila on, eno! He veivät hänet, hän on hukassa. Vanha narri, sanoi Omar, luuletko tuon rosvojoukon meitä odottavan? Kaksikymmentä duroa sille joka ampuu dromedaarin! Yksi beduiineista kohautti kiväärin silmänsä viereen, tähtäsi ja laukasi, niin mahdollista kuin olikin että tappaisi nuot naiset.
Minä, joka en aaveista enkä enteistä säikähdä, joka olen aikeissani luja kuin kallio, minun olisi itseni pitänyt taistella hänen sijastaan. Suokoon Jumala, että skotlantilainen tappaisi hänen paikalla se olisi, lähinnä hänen voittoaan, paras mitä voisi tapahtua.
SYLVI. Vaarallista? Mitä se sitten on? AKSEL. Ketunmyrkkyä. Strykniiniä. Anna tänne, et saa koskea. SYLVI. Ei, minä vaan vähän katson. Kapseleissa? Kuoleeko kettu tuommoisesta pienestä kapselista? AKSEL. Kuolee. SYLVI. Mutta ihmistä se ei mahtaisi tappaa? AKSEL. Tappaisi kyllä. SYLVI. Tuommoinen pieni kapseli? Sepä vasta kummaa. Jos minä nyt nielisin yhden AKSEL. Niin kuolisit kuin kärpänen.
Minä satuin luomaan silmäni Ham'iin, joka silloin katseli tuota kaukaista valoa ulkona merellä, ja se kauhea ajatus joutui mieleeni ei sen vuoksi, että hänen kasvonsa olisivat olleet vihaiset, sillä sitä ne eivät olleet; muistaakseni ei niissä ilmestynyt, kuin luja päätös että, jos hän kohtaisi Steerforth'in, hän tappaisi tämän. "Velvollisuuteni täällä, Sir", lausui Mr. Peggotty, "on täytetty.
Pyssyssäni on luoti, enkä milloinkaan ammu pommia... Mitä sanotte tästä?" Tätäpä sieti ajatella. Jos luoti ei kävisi, ja vaikka kävisikin eikä heti paikalla tappaisi sutta, niin varmaan oli viimeinen hetkensä tullut. Ja miten hirvittävää olla niin lähellä sitä paikkaa mihin luoti lentää. He siis eivät hirvinneet tähänkään suostua.