United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siellä ne nyt istuvat komeissa puvuissaan, pienet, hienot nenäliinat käsissä ja huokaavat ja itkevät: ja toisena päivänä, tahi kenties jo samana iltana, menevät he tanssiaisiin, puuteroittuina ja paljain kauloin ja rinnoin, ja antavat liehakoita itseään ja ovat osalliset pienissä, salaisissa lemmenkaupoissa ja ... oi, se on innoittavaa..."

Kun Kaarle tuli noutamaan naisia tanssiaisiin, meni Sesilia häntä vastaan koristus kädessänsä, kysymään, mitä hänen sen kanssa piti tekemän. Hän ei milläkään muotoa tahtonut sitä pitää, mutta ei hän myöskään tahtonut lähettää sitä takaisin Kaarlea kuulematta. Katsellen säkenöivää koristusta, sanoi Kaarle: "ryssä on kuitenkin aina älykäs mies: hän tuntee asioiden hyödyn.

KERTTU: Osan ymmärrän, osaa en ymmärrä. Enkä minä niitä sen vuoksi luekaan. ALLI: Miksi sinä niitä luet? KERTTU: Luen ollakseni hänen läheisyydessään. ALLI: Minulla on niin paha mieli siitä, että menin eilen illalla tanssiaisiin. KERTTU: Tanssi sinä vaan, siskokulta. Se on sinun elämääsi. ALLI: Kuinka minä voin tanssia, kun sinä aina olet surullinen? Miksi et sinä laula enää?

Tullessaan tanssiaisiin ja lähtiessään pois oli naisilla siihen aikaan tapana kantaa kaulassaan joko mustaa tai sopulinnahkaista ruskeaa puuhkaa tahi taas hartioillaan mitä hienointa, oikeaa turkkilaista sjaalia.

Kukaan ei puhunut Tullalle mitään, mutta hänen ilmoituksensa herätti kaikissa kunnioittavaa ihmettelyä; heidän ihailunsa kaikkea salaperäistä ja ihmeellistä kohtaan oli saanut virikettä, he puhuivat kuiskaten keskenään siitä, mitä Tulla mahtoi tarkoittaa, ja mitä merkitsi se, että "hän oli löytänyt parempaa eikä lähtenyt tanssiaisiin."

"Perhenenä" "ukko Pennin" perintöä oli hänen, samoin kuin toistenkin sisarusten, suurin suru. Siitä ei ollut päässyt vapaaksi kuin Dora; hän oli perinyt äitinsä kauniin, suoran nenän, joka oli toisten kateuden, tahi pikemminkin ihailun, esineenä. Tullan kasvot saivat vakavan ilmeen. "En", vastasi hän kainosti ja loi alas silmänsä, "minä en lähdekään tanssiaisiin."

Muutaman viikon perästä vastasivat he heille osoitettuun kohteliaisuuteen kutsumalla vuorostaan kaupungin hienoimmat seurapiirit jos suinkin mahdollista vielä ylellisempiin, suuremmoisempiin tanssiaisiin, joissa samppanja virtana valui ja masurkan vinha viuhke oli miltei loppumaton.

"Olipa sattumus, että illalla tulin tanssiaisiin, joihin ensin en aikonut mennä, vaan joku sisällinen kuiskaava ääni houkutteli minua. Se oli sallimus. Kaikki on mennyt meidän molempien aatteiden mukaan." "Vielä on yksi asia aivan unohduksissa jäänyt mainitsematta," lisäsi Klaara samassa, kun hän pan| kätensä silmiensä eteen. Onhan minulla rakas äiti.

"Ei ne minua erittäin huvita. Miehet sanoivat minua 'Mustaksi Pekaksi', väänsivät naamojaan ja osoittivat sormea minulle juostessaan tanssiaisiin ja semmoisiin turhuuksiin, kun en minä lähtenyt heidän seuraansa, ja luulivat että minä pidin itseäni liian hyvänä siksi, niinkuin myös aina saarnasivat. Minä nyt en ymmärrä mitä semmoiset hyödyttää, on vaan ajan tuhlaamista minusta".

Hän säälitti minua niin, että olin vähällä pyytää häntä mukaan. Minua eivät säälitä ollenkaan ne herrat, jotka saavat turhaan odottaa sinua tämän illan tanssiaisiin. Se on totta ... tänäänhän on suuret tanssiaiset kylpyhuoneella ... minä olin luvannut pois kaikki franseesini jo aikoja sitten. Nyt se on lopullisesti lopussa.