Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Liekö totta, kun puhuvat, että ne siellä talvellakin ajavat pyörien päällä? Vai niin! ... niin, niinhän ne mahtaa ... niinhän ne ... minä en oo talvella käynyt ... mikä sinne talvella. Sitä minäkin olen ajatellut, että kun Luoja antaisi kesän, niin kävisi häntä katsomassa ja olisi Lapinlahden kirkossa yhdellä tiellä ... on minulla veljenpoikakin Lapinlahdella. Maantie kulki Valkeiskylän läpi.
Minä tahdoin tehdä sellaisia liikkeitä, joita muut eivät osanneet. Oohoh! Ikävä siellä koulussa oli, mutta kyllä minä nyt jo sentään täällä menisin kouluun mielellänikin. Kotona on niin kovin ikävä. Ei täällä ole yhtään sellaista kuin maalla. Siellä en olisi viitsinyt lukea, sillä metsässä, jossa asuimme, oli paljon hauskempi kuin koulussa. Talvellakin?
Kesällä kimaltelevat ne kaikissa eri väreissä; syksyllä taas ne hohtavat ja välkkyvät kuin satumaailman taivaankaaret; talvellakin, kun lehti on puusta pudonnut ja ainoastaan niiden, harjaksen kaltainen sinertävä haamu on jäljellä, silloinkin lepää sen yli ruusunhohtava huurre, pehmeän hunnun kaltaisena; kauniimpata maisemaa ei voi toivoakaan.
»Miks'ette vienyt hevosia hakaan illalla?» kysyi. »Kun oli niin myöhä jo. Ja mitäpä ne siellä enää tekevät.» »Kyllähän ne heinät ehtisi talvellakin syöttää, kun tuli niin vähänkin.»
Onhan ruokotonta, että sillä pitää olla joka kesä uusi. Nyt alkaa heitä tuoda talvellakin. Mikä lie ollut sekin, näithän sen, jonka kera kisasi koko ajan, muista mitään välittämättä. Mikä lie ollut, ihan ummikko, venakko, Serahviina joku. »Vie sinne, mistä olet tuonutkin», sanoin, »on heistä minulle kylläksi kiusaa ja huolta entisistäkin. Millä minä heidät kaikki elätän?»
Varpus-raukka valitteli Iltasella yksinään: »Minut onni uskotteli, Jätti yksin itkemään.» Tämän kuuli peippo puussa Sanoi: »Kuule, ystävä! Miksi surulaulu suussa Istut luonnon sylissä?» »Iloon luotiin linnut pienet, Luoja heitä holhoilee. Senpä kyllä, veikko, tiennet. Kiitä Herraa, iloitse!» Varpunen sen kuuli aina Siitä päivin laulelee, Ei sen mieltä murhe paina, Talvellakin riemuitsee. Vanhuus.
Jos niin päätetään, niin nyt talvella en lähde viemään jyryttämään, vaikka kyllähän ne vaunussa talvellakin menisivät, sanoi Väinö. Parasta on että viedään yhtenä karjana. Tulemme kesän tullen tekemään isännän kanssa kauppaa joko suorastaan tai huutokaupan kautta, miten isäntä vain haluaa. Kyllä kai sitä sovitaan ilman huutokauppaakin, sanoi isäntä. No se on sitten päätetty, sanoi Väinö.
Helgan kesähuone oli hänen äidilleen kuin pyhäkkö mikä. Siihen hän pistihe, milloin jouti, katselemaan Helgan kirjoja ja niitä itselleen luettamaan. Veisattiinkin yhdessä. Olisi se hyvin tarvinnut oman huoneensa talvellakin.
»Kyllä me asumme Helsingissä, mutta miehelläni on pieni perintötila maalla, jossa kesäisin olemme ja joskus, tai oikeammin sanoen aina, kun sopii, talvellakin.» »Mutta miten sinä tulet maalla toimeen?» »Minäkö? Mainiosti! Miks'en tulisi toimeen?» »Sinä kun niin rakastat seuraelämää ja huveja?» »Totta sanoit, vanha toveri, mutta sen sinä unohdit, että minä rakastan kaikkea.
Lähdettiin siis läheiseen metsään, jossa oli pieniä koivuja sellaisia, joita äidilläni talvellakin oli lupa ottaa polttopuiksi. Me hakkasimme vaan kolme koivua, yhden isomman ja kaksi vähän pienempää, ja kannoimme ne kotiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät