Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Yö oli jokseenkin rauhallinen; noin kello kahden aikaan koetettiin avata ovea, mutta kun Planchet pyrähti ylös unestaan ja ärjäsi ken siellä? vastattiin, että oltiin hairahduttu ovesta ja poistuttiin. Kello neljän aikaan aamulla kuultiin kovaa meteliä tallista. Grimaud oli tahtonut herättää tallirenkejä, ja hepä rupesivat häntä pieksämään.
Isä ja äiti ja pikkuveli ja isäntä tulevat ristiäisistä toisesta talosta ja isäntä taluttaa ruunan tallista ja alkaa valjastaa.
Ja kun taipaleelle vihdoin päästiin, niin eipä oltu pitkiin aikoihin nähty Iikassa sitä hevosryhtiä kuin nyt. Talvisen taivaan yöksi tähittyessä lähtivät he tielle, ja kun seuraava päivä hämärtyi, olivat he kaupungissa. Kuin vasta tallista jaloittelemaan laskettu varsa hirnahteli Iikka iloisesti, kun saapuivat ensimäisen kadun suuhun.
Taskukompassini ja hevoseni avulla en oikealta tieltä eksy. Tosin tarkoitatte parastani, rakas ystävä, vaan asiani ei salli viivykettä. Näin sanottuansa hän talutti hevosen tallista, nousi satulaan, antoi, ystävälliset jäähyväiset sanottuansa, hopearuplan ja ajoi niin pian luoteen päin, ettei hän kuullut isännän viimeisiä, hänelle huudettuja varoituksia.
Niinkuin joka syksy ne, jotka viedään sinne silloin, kun torvet törisevät kaiken päivää. Sinne pääsevät vain parhaat. Eikö meidän tallista viedäkään muita kuin minut? Olisinko minä meidän paras? Kun varsat tulivat sieltä kukka otsassa, rupesi punakintainen antamaan niille sokeria ja suurusjuomaa.» On tultu metsäsaarekkeen kohdalle, jonka ympäri tie jatkuu ladolle.
Otti molemmin käsin veturin rautakaiteista ja hyppäsi ylös. Veturi läksi hiljaa ulos tallista kiertosillan päälle, ja siitä lisäten vauhtia eteni pian asemalle päin. Sitä ei näkynyt pimeässä, mutta vielä kaukaa kuului sen nopeat pohahdukset ja lyhyet vihellykset. Vahti tuli panemaan tallin porttia kiinni, ja Henrik läksi takasin Gabrielin asunnolle.
Talon tallista vastasi puolikymmentä hevosta ja talosta syöksyi koira pihalle haukkumaan. Koiran harvinaisen äsäkästä haukuntaa oudoksuen tulivat rengit ja piiat pian pihalle, josta alkoi kuulua siunauksia ja hämmästyksen huutoja, ja niiden seasta hirnuntaa, joka kiihdytti melua ja herätti naurua. Isäntääkin ehdittiin hakemaan.
Minä luulin jo, että ulkohuoneiden tarkastus olisi loppunut, mutta sitä minun ei olisi pitänyt luulla, sillä »yläsilta» oli vielä käymättä, vaan ei suinkaan tarkoitus sitä semmoiseksi jättää. Mukavia kiertoportaita myöten sinne tallista kohottiin ja toden totta minä hämmästyin, kun aukeni eteeni siellä huone semmoinen, että päätä huimenti.
Emmekö me, velikulta, riisu hevosta talliin?» »Ei, ei riisuta. No kukapa sen tietää, vaikka lähtisinkin iäiselle, ei sitä tiedä... Mitä minusta sitten on lukua.» Mutta nyt purskahti hän itkemään ja meni tallista ulos. Matti näki, että Esaa painoi jokin hirveä tuska.
»Ka talvi!» lausui Vimparikin tallista ulos pistäytyessään, ja hänenkin äänessään oli samaa suosiollista sointua kuin muittenkin, vaan suu ei mennyt hymyyn eikä silmät kirkastuneet niinkuin muilla. Se oli sunnuntai. Ja kaunis päivä tuli silloin.
Päivän Sana
Muut Etsivät