Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Sillä taitaako se rikastua, joka niinkuin sinä, oi viisauteen langennut suomenkansa, reikää ostaa, että hänellä aina ja viljalti läpeä olisi. Ei. Ja niin sinä hukut, sillä ei sinulla Beliaalin Sodomon-hävityksestä pakoon pelastuaksesi ole taivaallista nopiakulkuista moottori-ilmalaivaa.
Silloin sisar äkisti tarttui hänen ojennettuun käteensä; "Ludvig, sävel on kauniinta!" sopotti tuo ihana olento iloisesti, ja ajatteli isän kauniita lauleloita, veljen ihmeellisiä soittohaaveita kotona pianon luona istuessansa, ja lemmetyisiänsä, noita suloisesti viserteleviä lintuja, ja satakieltä helkkyrintaa, tuota taivaallista kevätvierasta tummassa lehmuspuussa, ja kaikkia niitä rakkaita ihmisääniä, jotka niin lempeästi hänen nuorta sydäntänsä koskettelivat.
"Ei, ei, vielä täytyy olla toivossa, te ette voi, te ette saa kuolla." "Millä tavalla voimme sitten pelastua?" kysyi Elisabeth, viitaten tuleen päin taivaallista tyyneyttä ilmoittavalla katseella. "Liekki tulee jo kostean rajan yli, se lähenee hitaasti mutta varmaan. Katsokaa, johan tuo puu tuolla on syttynyt tuleen!" Hän puhui, surkeata kyllä ihan totta.
Puotilainen ei tietysti ymmärtänyt koko semmoisesta puheesta mitään ja pudisti epäävästi päätään, ollen samalla ymmällä, sillä hän ei ymmärtänyt ranskan kielestä ei tään taivaallista. Minä vain jatkoin: "Mutta parasta ... kaikista, kaikista hienointa lajia mitä on ... semmoisia petit corset". "Ei ... ei ole semmoisia!" oli puotilainen aivan pyörällä.
Mutta nyt on aika tullut, ja kerran meidän kaikkein kuolla pitää; usko minua! ANTRES. Esko, oletko koskaan ennen ollut humalassa? ESKO. Totta sanoen, en koskaan! ANTRES. Nyt olet, naapurini! ESKO. Olisko tämä humalaa? ANTRES. Samaa sorttia, ole varma siitä! ESKO. Näin ihanata, näin taivaallista, näin rautarohkeata! Olis koko mailma sylissäni, niin suutelisinpa sitä kuin veljeä rakasta.
Vieraitten mentyä valmisti matami Iirille vuoteen ja käski hänen sitte laskea polvillensa kiittämään Jumalaa, joka hänet armollisesti oli pelastanut. Iiri pani kätensä ristiin ja kiitti omalla lapsellisella tavallaan taivaallista Isäänsä, rukoillen myöskin siunausta kartanon herralle, hyvälle pelastajallensa. »Pane nyt maata, lapsi kulta, ja nuku rauhassa», sanoi matami. Iiri pani levolle.
Omaankin niskaansa otti vielä Risto-hupsu Pertun asioita, eikä nyt Perttu enää kuulu olevan veljeänsä paljo tuntevinaankaan. Saunaan oli laittanut maatakin, kun Joulun aikaan Risto kävi siellä, orpanoimassa muka. "Olisin minä antanut Riston asemassa mokomalle veljelle sen tulen taivaallista, enkä rahoja.
TYKO. Ihanata silloin tanssissa kanssanne leiskua saada! ELMA. Silloin kuin seraafi sinipilvissä tanssin, tanssin yöt ja päivät, niin, yötä ei silloin oleman pidä. Onko hän mieletön, haastellessaan näin? ELMA. No, mitä sanotte, herra Charlemagne? TYKO. Kaikki on taivaallista. ELMA. Taivaallista, taivaallista! Harppuin, huiluin, kantelein ja symbaleitten soitossa silloin tanssitaan. Niinkö?
Millähän tunteilla allakantekijä ojentaisi tähtikiikarinsa vasten anoppinsa särmäistä naamaa, löytääksensä kipenenkään taivaallista lemmen tulta hänen silmäkuopistaan?
Täällä ei ole niin; me ajetaan sinne tänne, että huokaisimme tuota taivaallista isänmaata."
Päivän Sana
Muut Etsivät