Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Mutta kauan ei hän nukkunut, ennenkuin uneksi, että hän oli maannut puolipäivään asti, aurinko paistoi korkealla taivaalla, ja everstinna ja koko talon väki huusivat: »Maissi, nouse peittoa ompelemaan!» Tähän huutoon hän heräsi unestansa ja näki kammottavan valon. Koko huone oli ikäänkuin valkean sisällä, ja väkijoukko huusi pihalla.
Kansanrunoja siitä syystä ei juuri saatakaan tehdyiksi sanoa. Niitä ei tehdä, vaan ne tekeytyvät itsestänsä. Pilvet taivaalla kulkevat tietänsä eivätkä jätä kun varjonsa maalle.
BOTHWELL. Minä en tahdo joutua mestauslavalle, kuin Chatelard, enkä tulla murhatuksi, kuin Rizzio, enkä poisheitetyksi, kuin Darnley. KUNINGATAR. Noiden rohkeain kohtalo teitä varoittakoon. BOTHWELL. Niin, niin! Teidän silmänne säihkyvät vihoissaan, kuin tähdet tuikkivat etelän taivaalla! KUNINGATAR. Bothwell, te olitte jaloin, vahvin turvani.
Kapteenin teltassa paloi valkea koko yön kuultaen ohuen telttakankaan läpi ja levittäen valoa maahan teltan ympärillä, mutta muutoin oli leiri kuollut ja hiljainen. Puoli yksi kuu oli laskeutunut, ja ainoastaan tähdet tuikkivat suurella Afrikan taivaalla. Silloin Peter Halket nousi ylös, kohotti hiljaa telttavaatetta ja ryömi ulos. Kentän etäisimmällä laidalla hän nousi pystyyn.
Ajatuksiinsa kiintyneenä oli Elli painautunut yhä kauemmaksi metsään; hän ei nähnyt noita kapeita juovia taivaalla päänsä päällä eikä edessäänkään, sillä hän kulki ja kaiveli kivien ja kantojen välistä erivärisiä jäkäliä ja sammalia, joista hän aikoi valmistaa kehyksen äitivainajansa valokuvaan.
Eteläisen taivaan tähdet nousivat yö yöltä yhä korkeammalle. Tuolla heloittaa Canopustähti yksinäisessä loistossaan, tuolla on iso ja pieni pilvi, vaaleita pilkkuja pimeällä taivaalla ja viimein nousee myöskin Etelän risti näköpiiriin.
Tämä seurustelemisemme ei kumminkaan kestänyt kauvan. Eräänä päivänä talven loppupuolella, jolloin jo vähän kevään tuoksua tuntui ilmassa ja oheita valkosia pilven haituvia uiskenteli taivaalla, olimme tavallisella päivälliskävelyllämme pitkin meren rantaa.
Elämä näillä paikoilla oli niin vähän vaihtelevaista, että ilmiöt taivaalla aamulla ja illalla saivat palkita paljon, mikä muualla tyydytti nuorten katselemis- ja nauttimishalua aivan erilaisilla muutoksilla ja vaihtelevaisunksilla. Näille tienoille tuli harvoin vieraita ja kartanon-omistaja ei seurustellut monen naapurin kanssa.
»Ja kuitenkin minä tahtoisin sen tietää koetella hänen rakkautensa syvyyttä!» »Etkö ymmärrä että se olisi raakaa, että sen täytyy loukata sellaista tyttöä?» »Mutta sehän on vain kysymys, vain leikillä!» »Leikillä...? Onko se sellainen leikin aihe?» Ourut purojen pohjiin painuivat, mutta taivaalla purjehtivat lämpimät pilvet. Kummat ourut koskina kuohuivat.
Sellainen toukokuunpäivä kuin olla saattoi... Olisi voinut sanoa ilmaa kauniiksikin , tuuli kylmähkö; järven pinnalla tuolla alhaalla sinisiä vihureja; joitakuita ajopilviä taivaalla ja valkoisia hattaroita nousemassa yli harjun; mutta kun aurinko päivemmällä pääsee paistamaan, tulee sentään aika lämminkin...
Päivän Sana
Muut Etsivät