Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Niin liittyivät nämä hennot taimet toisiinsa siten paremmin myrskyjä kestääkseen. Kauniina vuodenaikana he joka sunnuntai kävivät kuulemassa messua Pamplemoussen kirkossa, jonka tapulin näette tuolla alhaalla tasangolla.
Heti, salkojen pystytettyä ja maan muokattua, ovat vanhat köynnökset pois hakattavat. Maa on aina kuohkeana pidettävä, että siihen valo, lämpö ja vesi paremmin ottaisi. Viinin viljelijän täytyy siis vielä kesälläkin maataan kohotella ja poistaa sieltä kaikki liiat taimet. Nämä ovat isoimmat ja säännöllisesti esiintyväiset työt.
Kun toisit rajalle rauhan, Suomehen hyvän sovinnon, Viel' ois miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Kyntäjäksi, kylväjäksi, Siemenen sirottajaksi; Itku ei kuuluisi kujilla, Valitus vajojen päissä, Lehot ei nurmelle leveisi, Pellolle petjän taimet. Kiitos rauhasta.
LOKKA. Terve, kaksi kaunistani, Kuin silmäteriä kaksi, Yhtä kallihit molemmat! Minjäni, sinut kohotan Oman korvani tasalle. Kaunista tätä kotia Kuin suvi ketoa! Täällä Hoitele elämän taimet Hellin, lämpösin kätösin. Voita suuria sulolla Pienempien puoltajoiksi. Kehen kosket, koitukohon, Kehen katsot, kasvakohon. Se, jolle sydämes suostui, Siihen kansa suostukohon. Kodin valtikka valitse!
Ja se kalpea ja hieno nainen kävi entistä kalpeammaksi ja hienommaksi, kun lemmen kukka hänen sydämmessään hukkui toisen naisen sydänvereen. Ja hän katsoi kylmästi siihen toiseen naiseen ja varoitti häntä koskaan enää kantamasta sydänvertaan pyytämättä kenellekään. Ei kestä hennot lemmen taimet pyytämättä vuodatettua sydänverta.
Ja uuteen eloon heräsikin luonto: maa rupesi viheriöitsemään, puut aukasivat lehti-urpunsa ja ne kasvoivat pian täysiksi lehdiksi, jotka tekivät metsän niin viheriäksi ja ihanaksi. Pienet perunan taimet pistivät nokkaansa maasta esiin, ensin mustan viheriäisinä, paksuina tönttöinä, mutta pian olivat ne leveöinä ja elävän näköisinä lehtinä.
Taimet uinuvat, marrot ja ikäliköt nukkuvat, valveilla ovat...» Valkean käsivarren liike häivähti peränurkassa hämyn läpi, »Valveilla ovat...?» kysyi palsami pidätetyin äänin. »Vain ne jotka kukkivat!» kuiskasi verenpisara. »Jumala, kuinka sinä olet ihana, sinä minun Tumma tyttöni!
Jos kaikk' ois sinun mieltäs, taukois aika, Ei mailma kestäis sataa vuottakaan. Se, jonk' on rumaks, inhaks luonto luonut, Se hedelmättömänä nääntyköön, Mut kelle enemp' on kuin muille suonut, Se antilahjaans' antiin käyttäköön. Sun luonto teki kuvakseen, siis pitää Sinusta yhä uudet taimet itää.
Kun on saanut siemeniä, Jopa pälvehen pitäisi, Tuonne tallin tunkiolle Tehä taimet taitavasti, Panna pehut peitteheksi. Kohta on vaarilla varoitus, Iso murhe muorillakin, Kuinka kunnossa pysyisi Ett'ei kuivaksi kuraha, Eikä pakkanen panisi. Jospa taimet joutuisivat: Ukkoja ojantekohon, Akkoja aianpanohon, Piiat, pojat polvillensa, Joka kynsi kyykyllensä Tainta maahan tunkemahan.
Mutta tulipa silloin kova halla, joka hävitti suomalaisen kirjallisuuden versovat taimet.
Päivän Sana
Muut Etsivät