United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin lasket: Sua, tieten, vihollinen vahingoittaa, On, tieten, vaaraks paljastettu miekka, Ja mist' on haittaa, sitä järki pakoo. Mik' ihme siis, jos Helenus, kun näkee Aseissa kreikkalaiset, järjen siivet Sitoopi kantapäihinsä ja pakoo Kuin tähti, radalt' eksynyt, tai Hermes Zeun sättimänä. Järkeä jos saarnaat, Niin oves sulje, nuku!
Hän kävi tavallisesti vain ensi-illoissa, ja muista näyttännöistä kirjoitti kuka sattui. Kerran kirjoitin minäkin, mutta ei olisi pitänyt kirjoittaa kertaakaan, sillä siitä oli hyvin ikävät seuraukset. Siihen aikaan oli teatterissa kaksi »tähteä», jotka eivät tahtoneet sopia samalla taivaalla paistamaan. Tähti X. oli yleisön suosikki, tähti Y. ei ollut sitä yhtä suuressa määrin.
Ei pimeys helvetin, ei yö, miss' ykskään ei tähti loista alla soukan taivaan, min kokonansa pilvet synkät kattaa, niin paksuun, raakaan peittoon hunnuttanut näköä multa ei, ei aistimia, kuin savu tuo, mi täällä päälle lankes. Ei silmää sietänyt ees auki pitää; siks Oppahani viisas, uskollinen läheni, tarjos tueks olkapäänsä.
ma virkoin: »Toivo odotust' on varmaa tulevan kunnian, min Luojan armo ja ansio myös ennen tehty tuottaa. Tään valon mulle moni tähti antaa; mut ensin mieleeni sen valoi herran tuon korkeimman korkein lauluseppo. Sa olet toivo kaikkein niiden, jotka nimesi tuntee, laulaa tuon psalmista ja ken ei tienne, että uskon häneen?
Vait'olonsa ja vaihdos kasvon-ilmeen mun hengen-himoni myös hiljensivät, vaikk' uudet pyrki kysymykset esiin. Ja niinkuin nuoli, joka maaliin sattuu jo ennen kuin on jänne päässyt lepoon, me toiseen jouduimme nyt taivas-piiriin. Niin iloisena valtiattareni tään taivaan valkeuteen näin astuvaksi, ett' tähti itse kirkkahammin kiilsi.
NIKO. Minkävuoksi hänen haltuunsa? IIVARI. Miksi kysyt syytä, jonka tiesit ennen kuin me? NIKO. En tiedä syytä; viaton olen kuin taivaan tähti! KROUVARI. Ha ha ha! SAKERI (itsekseen). Hävytön vintiö mieheksi. Tahdonpa hieman ilveillä kanssaan. (
se ettei juoksis ohjaksitta hyveen ja etten tuhlais, mitä ennen tähti minulle soi tai valta valkeampi. Kuin maamies, siihen vuoden-aikaan, jolloin maailman valo kasvojansa meiltä vähimmän kätkee, kunnahalla istuu, lepäilee suristessa iltasääsken ja näkee allaan laakson kiiltomadot pelloiltaan taikka viinitarhoistansa;
Hän tahtoi naimisiin, eikä rahoja, sillä hän ajatteli avioliittoa elämän ainoaksi sulostajaksi. Mutta kun nyt uusi tähti, Helena, ilmaantui taivaan rannalle, mielistyi ajutantti L. häneen, huolimatta siitä ettei Helena ollut varakas.
Ja tässä istumme nyt, tapettuina kaikki. Mitäs tehdään, veljeni? KASPER. Jaa, tässä ollaan, kaukana heimostamme ja armaista ystävistä. Oi minun entinen elämäni! GILBERT. Mikä ollee tuo tähti lounaassa tuolla, jota kohden sieluni katsanto niin kernaasti kiitää? KASPER. Se on Maa, veljeni, se on se kurja maamme. GILBERT. Mutta se on pyrstötähti tulisella hännällä.
Hänen ylpeät mustat silmänsä tähystivät yhä käskevinä etäisyyteen, ja notkea ratsupiiska valkoisessa, kaidassa kädessä sanoi yhä vielä: Maahan polvillesi, orja. Ainoastaan piiskanvarren timantti, joka ennen oli välkkynyt kuin tähti, näkyi joutuneen kadoksiin. Sen kohdalta oli väri hankaantunut pois ja harmaa liinakangas oli paljastunut näkyviin.