United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos minä olen tuollainen kummallinen olento, niin minä todellakaan en ole syypää siihen, vastasi hän, Katsokaa, minä en enää saata nauraakaan... Hän pysyi surullisena ja raskasmielisenä iltaan saakka. Jotakin oli hänessä tekeillä, mutta mitä se oli, sitä minä en käsittänyt.
"Olen valmis kuolemaan, jos niin vaaditaan, mutta älköön tuomiotani langettako viholliseni vääryydellinen käsi, vaan kansani, kansani, jonka sokeudessani vein perikatoon. "Olen ansainnut kuoleman en ainoastaan kolmen herttuan veren vuoksi, jonka vuotamiseen kaikki saakoot sen tietää olin minä syypää, vaan enemmän senvuoksi, että olin kyllin mieletön vielä syrjäyttämään kansani Bysantin tähden.
Hän pyyhkäisi kädellään tukkaansa ja silmissä kimmelsi haaveellinen loiste. "Niin, poikani, ymmärrän sinut ehkäpä liiankin hyvin. Näetkös, Sven, minusta tuntuu kuin olisin melkein hiukan osaltani syypää hairahdukseesi; minun metsälinnunluontoni kai sinussa tulee esiin.
"Kauheita aikoja nämät! juopuneita käsityöläis-kisällejä makaa kuin kärpäisiä tiellä ja täytyy oikein varoa, ettei sotkisi jotakuta kuoliaaksi niistä. Ennen ei niin ollut! Ja jospa itsekin kymmenen kertaa olisitte tehtailija, herra Markus, niin sanon kuitenkin tehdas olo on tähän syypää ja tuo ikuinen sodan humina ympäri maailmaa.
Kuitenkin säilytti hän yhä edelleen entisen asentonsa. Miksi ette mene sitten ja ilmi-anna minua? Kenties teenkin sen kerran. Mikä viivyttää? Epäily, mistä rikoksesta ilmi-antaisin teidät. Te ette tiedä? En, sillä te olette liian moneen yhtä syypää. Rabbing nauroi. Nauroi käheää, kurnuttavaa kurkkunauruaan, joka tässä puolihämyssä ja noiden lääkepullojen keskellä vaikutti varsin kammottavasti.
Sitten hän pyysi matami Manonin siunausta, sillä vihkiminenhän oli nyt tapahtunut, ja siihen ei ollut syypää Marietta eikä hänkään.
KAISA. Sinua on vietelty, kauheasti eksytelty, lapsi raukka. On sitä langennut enkelikin, saati sitten turvaton tyttö. HILMA. Minä itse olen eksyttänyt itseni kaikkein enemmän. Minä en tiennyt, en ymmärtänyt, että sisaren rakkaudessa piili oudompiakin tunteita. Minä olen syypää. ROOPE. Oma syymme ei olisi upottanut meitä näin pitkälle. Mutta loppuhan siitä tulee tästäkin.
Saanko tulla sisään? Sisältä. Et! Tulee ulos. Mitä asiata? Olen jo kauan aikonut sen teille sanoa, mutta aina se on jäänyt. Tulee rauhattomaksi. No, mitä nyt? Jollet minua nyt auta, olen hukassa. Mitenkä auta? Minä pelkään pahinta tahi oikeammin minä olen varma siitä. Oma asiasi! Minun oma asianiko! Olenko minä siihen syypää. Kuka sitten? Kas vaan. Etkö sinä minua narrannut?
HAKON. Vaan itse Aksel Thordinpoika syypää On kaikkeen; äkkihuoleen hänet oma
Nyt pelkään että hän katuu naimistaan ja haluaa takaisin vapaasen nuorenmiehen elämään ja olen luullut että ... että... VARRO. ... Että minä kiihoitan tätä hänen haluaan, eikö niin? LIINA. Juuri niin, sen myönnän. Mutta nyt olen tullut toisiin mielipiteisiin, pelkään itse olevani syypää hänen huonolla tuulella olemiseensa.