Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Monen mestarillisen ajankuvauksen ohella sisältävät ne sellaisiakin voittoja vaikean poliittisen allegorian muodon yli kuin on esim. tuo yksinkertainen ja suurpiirteinen taideteos Sammuta sinä, minä sytytän!
Vaan luulisi sen kuitenkin liikkuvan vähän enemmän. Ei iso kala aina liiku. Kuta isompi se on, sitä vähemmän se liikkuu, silloin kun ei ole liikkuakseen. Minä kyllä tiedän, mitä se siinä tekee: kihnuttaa siimaa kiven kylkeen. On ehkä ennenkin sillä tavalla sahautunut irti. On yhtä viisas kuin vanhakin. Olen polttanut yhden paperossin ja sytytän toisen.
»Heti, muruseni, kun vaan sytytän papyrossin.» Hän tuli ja kietoi kätensä Alman vyötäisille. »Eikö se ole kaunis?» »Onhan se.» Johnin silmät luiskahtivat ruusun ohi; hän tapaili Alman katsetta, otti häntä leuvan alta ja käänsi hänen kasvonsa itseään kohti. Ja hän painoi pitkän suutelun noille vastahakoisille huulille. »Oih, elä», sanoi Alma punastuen, »näkevät tuonne kamariin». »Entä sitten?
Oletko sitä tuntenut? sai hän viimein vaivalla sanotuksi pitkällä välillä oletko tuntenut miltä lyönti tuntuu? Rääkkääppäs nyt vanhaa otollista palvelijaani! Luckard'in olet saanut maan mustaan multaan ja tahtoisit lähettää Klettermaier raukkaa samaa tietä? Vaan ei, ennenkuin semmoista kärsin, sytytän kotitaloni tuleen ja savutan sinut ulos, niinkuin kettujen kanssa tehdään!
Ja niinpä minä käärin hihani, sytytän paperossin vastamyrkyksi ja käyn reippaasti samaan toimeen kuin toverini äsken. Halloo, onko se Vuoksi? On, terve! Hänen äänensä kuuluu kuin maan alta, mutta kuitenkin aivan selvästi. Olemme vielä niin arkoja ja tottumattomia, ettemme yllätyksen pelosta uskalla pitempään sananvaihtoon antautua.
Pelkäänkö? Sytytän uuden paperossin ja totean, ettei tulitikkua pitelevä käteni yhtään vapise. Samalla tuntuu minusta, että kaikki muutkin Shpalernajan suomalaiset istuvat siten äänettöminä alallaan ja kohtalon valtaan heittäytyneinä odottavat, mitä tuleman pitää. Kohina, ryske ja laukaukset käytävässä lähenevät. Yhtäkkiä alkaa etäämpää kuulua kiireellistä ovien aukomista.
Ja sitte Sveru antoi kannolle niin kovan iskun kepillään, että kanto kaatui kumoon. Mitä sinä olet tehnyt? valitti Morsa. Nyt suuttuu hän meihin, eikä anna meille mitään lahjoja. Sitte nosti Morsa kannon seisomaan ja siveli voita hänen suullensa lepyttääkseen hänen vihaansa. No, kanto, sanoi Sveru uhaten, tahdotko nyt heti lähettää minulle pyssyn, tahi muutoin sytytän sinut tuleen.
Puh! sanoi hän ja puhalsi armottomasti lampun sammuksiin. Eikä kukaan uskaltanut enää sytyttää lamppua, jonka peikko oli sammuttanut. Mikäs nyt neuvoksi? kysyivät toisiltaan matalan majan asukkaat pimeässä istuessaan. Mutta tuskin oli pimeyden peikko mennyt, kun livahti valon haltija ovesta sisään. Sammuta sinä, minä sytytän! sanoi hän ja sytytti kynttilän pöydälle palamaan.
"No, sehän on oivallista", sanoi äiti. "Vaan malta, sytytän ensin lampun, niin jutellaan sitte." Hän viritti tulta, asetti lampun kuntoon, pani sen pöydälle ja istuutui Georgin viereen. "No", sanoi äiti. "Nyt saatamme rauhassa puhua; kerro.
Hän on siis hänen ensimmäisen hyväntekijänsä poika! "Kyllä häntä pitää auttaa, vaikkapa koko kylä kivittäisi minut; en minä jaksa tätä kärsiä!" arveli hän itseksensä. Vieras läksi pois, häntä saatettiin, mutta vielä rapuilla kääntyi hän äkkiä ympärinsä ja sanoi: "minun piippuni on sammunut, ja minä aina kernaimmin sytytän sen hiilestä". Hän halasi kaiketi tarkastella, miltä kyökissä näyttää.
Päivän Sana
Muut Etsivät