Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Surkuttelen kaikkien Teidän kohtaloa, jotka syöksen onnettomuuteen. Se on kenties suurin suruni, mutta olette aina löytävä minussa ainakin kiitollisen sydämen.» Hänelle syntyi tytär toukokuussa 1742. Ei se ole uudenaikainen ihmisystävä, joka täten puhuu. Se on ylpeän Habsburgin suvun ylpeä jälkeläinen.
Oi, onnellinen Anna, kun sinne olet jo ennättänyt! Pian seuraan perässäsi ... sen suokoon mulle Jumala! Näin istuin minä tunteitteni valtaamana väsyneen haudalla. Ja tähän vuodatin kyyneleitäni ... ne valuivat runsaasti poskiani pitkin alas hautakummulle. Ah, armas Jumala, kuinka minun suruni on suuri!
Waikka minulla onkin tällä lailla turwatut elämän tarpeet, ei suruni ole kumminkaan wähääkään antanut perää ja itsekseni olen usein kummaillut, kun minun elämäni ranka on näin kauan kestänyt. Wiinatilkkaa on minun waikea nyt saada. Te näitte, minkälainen minun ansioni oli tämän wiinakorttelin hinnan saamiseksi.
Minunkin suruni oisi Noussut päivän nähtäville, Ukon ylhäisen etehen. Sin' olet älykäs tyttö. TYTT
Mua, johtajaanne, te nyt johtakaa! Ja kiitos kaikest', ystäväni, kiitos! Kolmastoista kohtaus. Paikka sama. Hautamaja. CLEOPATRA. En, Charmiana, täält' en lähde koskaan. CHARMIANA. Mieltänne lohduttakaa. CLEOPATRA. En, en tahdo. Kaikk' ihmeet, kauhut tervetulleiks sanon, Mut lohdun hylkään. Syyn mukainen tulee Suruni määrä olla, yhtä suuri Kuin on sen aihe. Kuollutko?
Entiset tuttuni kummasteliwat suuresti, mikä minuun oli tuommoisen muutoksen waikuttanut ja he kokiwat kaikin tawoin saada minua elpymään entiseen iloisuuteeni, mutta kaikki oli turhaa; he eiwät tietäneet suruni syytä, sillä kaikilta salasin sen huolellisesti. Oudot ylioppilastowerini pitiwät minua, joll'eiwät juuri houhkana, niin kuitenkin paksupäisenä ja hieman tyhmänä jörönä.
Jos minä olisin ollut terve ja iloinen, olisi varmaankin Jumalan tahto ollut, että hän jakaisi kaiken hyvän minun kanssani lienee kai sitte myös Jumalan tahto, että hän samalla rakkaudella saisi jakaa myöskin suruni ja sairautenikin. Mutta juuri tässä suhteessa tohtori hänen suuttumuksensa tohtoriin nähtävästi kasvoi mitä enemmän hän häntä ajatteli oli toista mieltä Jumalan kanssa.
Nyt on minulle tämä elämä vähästä arvosta, sillä kaikki, mikä teki sen minulle rakkaaksi, on minulta otettu, ja olisin ollut iloinen, jos Herra olisi antanut minun lopettaa päiväni Jerusalemin porttien sisällä. Mutta se on väärin ja kiittämättömästi minulta puhua näin. Suo anteeksi suruni, ja äläkä usko minun mutisevan Jumalan tahtoa vastaan, vaikka olen masennettu hänen kurittavalta kädeltänsä.
Siks suruni haastan kiville; Vaikk' eivät vastaakaan ne tuskilleni, Paremmat ovat toki tribuuneja: Ne eivät puhettani keskeytä; Kun itken, nöyrästi ne ottavat Mun kyyneleni vastaan, itkein nekin; Ja arvokas jos heillä vain ois puku, Ei tribuunia heidän vertaistaan.
Kaikki tämä oli valmistettu kuultavan valkeasta alabasterista ja teki tässä mustaksi maalatussa huoneessa ihmeellisen vaikutuksen. Kynttilän valossa näkyi noissa ruumiissa olevan henki; ja niissä oli sen kautta jotain todellakin aaveen-tapaista. "Isäni!" lausui erikäs liikutetulla äänellä, "tässä näette suruni ja alakuloisuuteni kalliit esineet.
Päivän Sana
Muut Etsivät