Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Rauha kasvoillaan laski vaimo parka päänsä tyynylle ja erotessaan täältä huokasi hän: "Ihmiset ovat minut hyljänneet, siksi ottaa Herra minut luokseen!" Kersti katseli äänetönnä, kädet ristissä, ruumista ja aikoi juuri lähteä pois, kun hänen isänsä, suntio, astui latoon. Hän katseli pimeään nurkkaan. "Kuollut!" virkkoi hän, ja Kersti toisti "kuollut!"

Kaikki äreys ja kärtyisyys lähti hänestä niinkuin wesillä pesten ja yhtenään kuului nyt waan tuo tutunomainen "hyhhyhy, hyh, hyh, hyy". Talon majamiehet saiwat nyt niin paljon kuulla kellon lyöntiä, ettei suinkaan kenenkään liene tehnyt mieli enempää, sillä yhtenään käydä kässehti suntio hyräillen kellon luo ja wetää hurautti kellon lyömänuorasta; menikö lyönti oikeaan tai wäärään, siitä huoli hän wiisi.

"Se oli hänen enkelinsä". Mutta ulkona huitoo käsiänsä kiihkeästi suntio ja huutaa: "soittakaa papinkelloa, soittakaa! Kelle sitä äsken luulitte rämpyttävänne? Soittakaa!" "Saamanne pitää", vastaa Taavetti hiljaisella äänellä ja rupeaa soittamaan, Kun sitten "yhteensoitto" oli suoritettu, kutsuttiin Taavetti sakastiin.

"Kummallista", sanoi Valva sisarelleen, he kun istuivat talon portailla; "eräs päivä 25 vuotta sitten muistuu niin selvästi mieleeni se oli pyhäpäivä että tavan takaa nytkin mielestäni tuntuu ikään kuin olisi sunnuntai." Lukkari Siironen ja kansakoulun-opettaja tulivat myöskin siihen portaille tupakoimaan, sekä Mauri ja suntio. "Mitä emännät täällä tuumaavat?

"Hywästi nyt waan, Kolinen! olipa se soma kello", sanoiwat nuo kellon katselijat ja lähtiwät pois, wielä mennessäänkin wäittäen, että Tiitus walehteli. Nurpalla nokin seurasi hän heitä. "Saipas hän kerrankin, wanha walehtelija...! Tuleekin syyttä tarpeetta tärwäämään ja parjaamaan toisen kelloa", sanoi suntio wierastensa mentyä.

Kuoriin tultuaan sijoittaa hän pojat alttarin eteen, nousee itse alttarille, polvistuu siinä, nousee ylös ja yhtyy voimakkaalla äänellä virteen, minkä suntio, joka samalla on lukkari, on aloittanut. Kauan saavat he kahden veisata, eikä osaa seurakunta yhtyä.

Suntio se sunnuntai-aamuina aina tapasi häristellä poikasia ja ajaa tapulista pois, mutta nyt tiesivät lurjukset suntion olevan rysillään ja yleisen hädän vaativan heitä toimeen. Siksipä rupesikin kellot soimaan, eikä ollut soitossa mitään pysähdystä: yhtä mittaa pampatti kello tulipalon loppuun asti. Ruiskut tulivat ämpäreineen rämisten ja kolisten hyökâvahdista päin.

Suntio näet ei sattunut olemaan kotona, mutta emäntä oli tiennyt sanoa, että "sinnehän se meidän pappa pistää ne tapulin avaimet sinne kirkon kivijalan koloon". Ja tätä avainkoloa nyt miehissä etsittiin. Sittenkuin kolme kertaa oli kirkon ympäri lennetty, löydettiin avaimet vihdoinkin kaikkein suurimmasta kolosta, johon kukin kiireissään jo ennenkin oli kätensä pistänyt, mitään löytämättä.

Hän oli oikein kunnon poika, tämä Traddles, ja arveli, että poikien pyhin velvollisuus oli keskinäisesti auttaa toisiaan. Hän sai useasti kärsiä tämän vuoksi, erittäinkin kerran, Kun Steerforth nauroi kirkossa, mutta suntio luuli, että se oli Traddles, ja talutti hänet ulos. Minä näen vielä, kuinka hän vartioittuna astuu pois ja seurakunta pilkallisesti katselee häntä.

Jo oli kellonsoittaja ja joku toinen mies noussut tapuliin ja he panivat kellot moukumaan; juhlapäivän kunniaksi. Ensin alkusoitto, sitten papille tulokellot ja viimeiseksi pienimmällä kellolla pimputettiin rippimiehille. Kirkonmenot alkoivat. Suntio avasi sakastista kirkkoon tulevat ovet ja kappalainen astui juhlallisesti alttarille pitämään rippisaarnaa.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät