Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Alan yhä paremmin ymmärtää entisen toverivainaan, joka ei onkinut sunnuntaisin, mutta kerran kun onki ja kiivastui kiroamaan, jätti vapansa ja riensi pois eikä tullut koskaan takaisin. Minulla on mukana kirja, englantilainen teos lohenonginnasta. Onhan minunkin sopiva sunnuntaina tutkia sanaa. Se on niitä niin kauniisti painetuita ja kansitetuita kirjoja, joita vain Englannissa osataan valmistaa.
Eräänä sunnuntaina, kun isä oli kirkossa, harjoitti Thorbjörn vallattomuutta kotona. Aslak ja hän olivat lumisilla. "
Tässä on tyttölapsi, johon olen mielistynyt. TURKKA. Tämä on sen lesken lapsi. HUOTARI. Sitten otankin sen mökin lapsineen leskineen! Ensi sunnuntaina kihlajaiset! ANNI. Kosinta on vielä kesken. HUOTARI. Poika, ystäväni, sinä lupasit puhua puolestani! TURKKA. Leskelle! HUOTARI. Puhu leskelle Annin kuullen. TURKKA. Kuulehan, Anni. Nyt on Pietolassa tapahtunut muutos: tullut uskon puutos.
Sittenpähän kumma lienee. On työjuhdallakin sunnuntaina vapautensa, tiedämmä. Ja minä haluan nyt laskea koskea alas, että hurisee. ANNA. Koskea alas! Mauno, sinä varsin menet henkeäsi kaupalle. MAUNO. Mikä sitten! Hyvä Mauno, elä mene; elä mene tänä iltana enää mihinkään! Jää tänne, illallinenkin on jo kohta valmis. Jää nyt! MAUNO. Sinunko kanssasi kiistelemään? Ei kannata!
Kirkkoherra huusi heille: Ettekö jo lopeta, senkin moukat! Poika kääntyi pappiin päin ja vastasi: Hoitakaa omia asioitanne, herra kirkkoherra, tämä ei teitä liikuta. Silloin keräsi pappi kiviä ja heitteli heitä niillä kuin koiria. Molemmat rakastuneet juoksivat nauraen pakoon. Mutta seuraavana sunnuntaina ilmoitti pappi koko seurakunnalle kirkossa heidän nimensä.
Hänen oli tapana joka sunnuntai saapua ennen puoltapäivää ja viipyä iltaan asti. Kunpa ei tulisikaan tänä sunnuntaina! toivoi Hanna, eikä tulisi koskaan! Häntä inhotti koko mies! Hän tunsi vihaavansa koko Ruotsin rantaa ja erittäin paloniemeläisiä. Arkana hän vilkaisi joelle, näkyisikö ketään hiihtämässä. Mutta ei näkynyt, ja tunnit kuluivat, tuli ilta.
Sunnuntaina, elokuun 1 p. 1915, sodan alkamisen vuosipäivänä, papit kaikissa Pietarin kirkoissa lukivat pyhän synodin laatiman kehoituksen taisteluun "jumalatonta" vihollista vastaan, joka muutaman pyhän Serafimin ennustuksen mukaan vain väliaikaisesti oli miehittävä eräitä rajamaakuntia ja jonka Venäjä sitten oli voittava. Taurian palatsissa avattiin valtakunnanduuma.
Joulu oli kulunut hiljaisesti menojaan ja pintapuoliselle katsojalle yksinkertaisella tavalla Hagetorp'an virkatalossa; mutta oli kuulutettu kolmena viimeisenä Joulukuun sunnuntaina mamselli ja luutnantti, ja väki odotti siis pian heidän häitänsä, jossa he saattaisivat saada polkea lunta jonkun akkunan ulkopuolella, saadaksensa nähdä morsianta ja sitten vallasväen tanssia. Mutta, kummallista!
Eräänä sunnuntaina, iltapäivällä, oli kansaa tavan mukaan kokoontunut M:n pitäjän padolle. Lohensaaliin katsominen oli muuan vaikuttava syy näihin kokouksiin, sillä kun ei patoa pyhäaamuna koettu, oli lohia kokoontunut "pöhniin". Mutta löytyipä muitaki syitä tänne kokoontumiseen.
Ja hän soi sen kernaasti, sillä hän surkutteli heidän suurta tietämättömyyttänsä. Ja hän opetti heille vielä kaikellaista, ja sanoi heille, mitä heidän joutilaina hetkinä arkipäivinä piti lukea, räknätä eli kirjoittaa. Sitä hän sitten sunnuntaina kyseli ja katseli. Niin siitä tuli oikia sunnuntaikoulu. Ja sinne tuli aina enemmin väkeä.
Päivän Sana
Muut Etsivät