United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne siwut, joissa tuota parannusta oli tehty, oliwat niin muutetut, ett'ei kirjailija woinut niitä enää tuntea omiksi teoiksensa: koko siwut näyttiwät niinkuin ne olisiwat olleet yhtä sotkua, sillä melkein kaikki riwien wälit oliwat kirjoitetut täyteen ja entisiä sanoja ja lauseita oli häwitetty pois, noiden uusien ja tietysti arwokkaampien lauseiden tieltä. Niin ankara oli tuo parantaminen ollut!
Pari kertaa viikossa tarjotaan illalliseksi eriskummallista sotkua, joka kaikesta päättäen on aito venäläistä kansallisruokaa. Se on valmistettu kaljasta, hapankaalista ja perunanlohkoista. Sitä tarjotaan kylmänä ja sekaan on sipullettu runsaasti raakaa sipulia. Keitoksen haju on sietämätön ja nenääni pidellen kiidätän astian suorinta tietä W.C:hen.
Niin, näetkös, kun juon, niin tuntuu kuin tulisin niin rajuksi ja huimaksi; minulle kaikki näyttää niin isolta ja vahvalta, niinkuin näkisin unta, ja silloin minä uskallan ryhtyä siihen käsiksi, ja silloin osaan soittaa; muuten tulee paljasti sotkua. Mutta se on syntiä, minä tiedän sen; minä turmelen sillä itseni. Tuo tapahtuu vaan niin kauvan kuin olet noin surumielisenä, Torger.
Ja velat, jotka kasvoivat, jotka aina silloin, kun he luulivat saavansa rauhaa hetkeksi, pistivät yhäti esille kuin lohikärmeen päät; täysihoitolaiset, jotka eivät maksaneet tai jotka muuttivat sentähden ettei ruoka ollut heidän mielensä mukaista; huoneet, joihin eivät saaneet asukkaita, vaan joista heidän kuitenkin oli maksettava... Ja tuota sotkua, tuota toivotonta riehumista pinnalle päin, päästä vapautumaan aina tukehduttavasta tuskasta, että nyt sitä ollaan ihan hukkumassa!
Siinä oli saalis, minkä meri antoi, kun kerran antoi. »Jumala keinon keksii.» Keksii se meille sen, että pitää meitä köyhyydessä ja puutteessa neljäkymmentä päivää ja antaa sitten taas kiusaajansa viedä meidät korkealle vuorelle ja näyttää kyllä meille kaiken maailman rikkaudet, mutta eipä lähetäkään enkeleitään meille palvelusta tekemään.... Mikä minut riennättikään suin päin kaupunkiin ... olisihan minun pitänyt arvata, että jotain sotkua siitä sillaikaa tulee.
Kiitä tätiäsi: minä en ole enää vihainen... Kas tässä, hyvä herra," jatkoi hän, osoittaen Mikkoa, "sukulainen on läheinenkin, mutta enpäs vaan tule toimeen hänen kanssaan. Ihme ja kumma." "No annahan kuulla, mitä sotkua sinä olet taas saanut aikaan? Mistä sinun päällesi kannetaan? Puhu!" Mikon ei näkynyt tekevän mieli puhua ja selvitellä asiataan minun kuulteni. "Perästä sitten, eno", jupisi hän.
Miina ilmoitti hänen olevan pahoinvoivana ja omana lujana uskonaan selitti, että neiti Smarin oli tullut sairaaksi pastuurska Levonin kahvista. Sellaista saksalaista sotkua suomalaisista rukiista. Sitä kun aamusydämelleen juo, niin se pitää tietää, että on tuska sydämessä!