Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Senpätähden minä nyt en ujostelekaan kysyä, koska sinäkin siihen kehoitat, enkä ole tulevaisuudessa itseäni syyttävä siitä, ett'en nyt puhunut, mitä ajattelin. Kun, näet, Sokrates, itsekseni ja ystäväni kanssa tässä puhutuita tutkin, niin ne eivät näytä aivan tarpeeksi tyydyttäviltä."
"Sillä jospa", sanoi Sokrates, "tahdot muitten ihmisten miehullisuutta ja hillitseväisyyttä ajatella, niin nämä mielestäsi ovat kummallisilta näyttävät." "Mitenkä niin, Sokrates?" "Tiedäthän", sanoi Sokrates, "että kaikkien muitten ihmisten, paitsi filosofien, mielestä kuolema on mitä suurimpia pahoja?" "Totta", sanoi hän.
"Eikö näitä voi koskea, nähdä ja muillakin aistimilla huomata, mutta noita samoina pysyviä et voi millään muulla tavalla kuin hengen ajatusvoimalla käsittää, vaan ne ovat näkymättömät eikä voikaan niitä silmillä huomata?" XXVI. "Aivan totta puhutkin," sanoi hän. "Otaksummeko siis", sanoi Sokrates, "jos tahdot, kahta olentojen lajia, toisen näkyväisen, toisen näkymättömän?" "Otaksumme", sanoi hän.
Hänen saarnansa johdattavat aina mieleeni, kuinka tietämätön minä olen. Ne opettavat, kuinka monta viisasta miestä on elänyt mailmassa: Sokrates, Aristoteles ja Krysostomo ja niin monta muuta, joitten nimeä minä en osaa edes lausua; se ylentää ja samalla nöyryyttää mieltä, kun ajattelee, kuinka paljon on oppimista ja kuinka vähän tietää. On sentähden suuri siunaus saada muistutusta siitä."
Lyhyt sisällön esitys olkoon lukemiselle ohjeena. Romalaiset numerot itse tekstissä osoittavat lukuja. Ulkopuolella tekstiä, syrjissä olevat tavalliset numerot viittaavat Stephanin editionin sivulukuihin. Dialogin henkilöistä katso selitys 3 tekstin takana. Sitten kertoo Faidoni Ekhekrateen tahdosta ne kanssapuheet, joita Sokrates piti läsnäolevaan oppilasten kanssa.
"Niinpä kyllä, Sokrates, ell'emme ole noita tietoja saaneet itse syntyessämme; sillä tämä aika on vielä otaksuttavana." "Olkoon, ystäväni; mutta missä toisessa hetkessä me ne taas kadotimme? sillä niinkuin äsken tunnustimme, me emme ole näillä varustettuina syntyneet. Vai kadotimmeko me ne samassa hetkessä, kuin ne saimme? Taikka onko sinulla mitään muuta aikaa sanottavanasi?"
"Vallan hyvästi ja oikein puhutkin, Sokrates", sanoi hän. "Kummanko lajin näköisen sinä nyt siis, sekä edellisistä että nyt sanotuista päättääksesi, arvelet sielun suuremmassa määrässä olevan ja kummalleko likemmältä sukua?"
"Ja jos näin olemme tiedot saaneet emmekä niitä myötänsä unohtaisi, niin ne aina olisivat meillä olemassa sekä syntyessämme että koko elämän läpikin; sillä tietäminen on juuri siinä, että, kun jostakin olemme tiedon saaneet, se meillä on olemassa eikä ole meiltä kadoksiin mennyt. Vai emmekö, Simmias, unohtamiseksi sano tiedon katoamista?" "Niin aivan, Sokrates," sanoi hän.
Mutta Frans, löytyy toisenlainenkin rohkeus ... voida kantaa kaitselmuksen tahtoa niin, ettei musertuisi mistään kohtauksesta, kuinka kovaa se sattuukin. On rohkeus, joka korottaa meidät kaikkien tapauksien yli... Tiedätkös minkälaatuista rohkeutta tuo on? Niin, se on tietysti jotakin vanhanaikaista rohkeutta, semmoista, kuin korkealla Sokrates vainajalla oli, silloin kuin hän...
XXXVI. Sokrates tähän vastasi: "Epäilyksesi on, ystäväni, arvattavasti oikeutettu; mutta sano, missä kohden puhutumme eivät tyydytä."
Päivän Sana
Muut Etsivät