United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !


Viimein kirkastui kuitenkin hänen katsantonsa ja hän alkoi hiljaa itsekseen puhella. "Niinpä minä teenkin teen perhanaksi! Minä panen p:n moisten raittiuspuuhain eteen. Ne luulevat, että ei ihmisellä ole täällä muuta tekemistä kuin nuuskia salakapakoita ja käydä käräjiä, mutta minä sanon 'stopp' ja se pitää se stopp. Mutta kummanko minä panen ilmiantajaksi, rovastinko vai suntion?"

Hän otti ulos kaikki, mitä säkissä oli, ja vihaisena sanoi hän itsekseen: "Voi sinua typötyhjää! Ei ainoatakaan ehjää paitaa enää! Nyt saat nimeksesi joko poikaryysyn tai ryysypojan, kummanko suvaitset".

Kummanko tilan siis pidätte parempana, senkö ettei enää ole juuri mitään toivottavana vaan kaikki pelättävänä, vai senkö ettei paljo mitään ole pelättävänä vaan kaikki toivottavana? Edellisessä tilassa ovat rikkaat, jälkimmäisessä köyhät. Mutta nämä molemmat äärimmäisyydet ovat yhtä vaikeat ihmisen kestää, sillä hänen tosi onnellisuutensa on kohtuullisuudessa ja hyveissä. *Paul.*

Tämän johdosta sai hän kantaa yleisesti tunnettua liikanimeä »Posti-Jeesus». Kummanko synninkatumus, saarnan lukijanko, jonka lukeminen ei liene liijan sujuvasti luistanut, vaiko kärsivällisen kuulijan lienee ollut raskaampi, se on sangen vaikea ratkaista. Kesäisin oli postinkulku laivaliikkeen vuoksi helpompaa. Sitä tietä saatiin näet kirjeet ja sanomalehdet nopeammin ja paremmin.

Siitä syystä Eurooppalaiset Kreikan wäessä wälistä itse lopettiwat hnawoitetut kumppalinsa, kun eiwät nähneet woiwansa heitä poiskuljettaa eiwätkä tahtoneet jättää heitä semmoiselle julmuudelle alttiiksi. Myhrberg kertoi kuinka hän eräässä tilaisuudessa heitti arpaa muutaman Franskalnisen kanssa, kummanko heistä piti antaa tämä surkea apu sitä pyytäwälle, maassa makaawalle kumppalille.

»Asia, näette korkea herra, oli tämmöinen», vastasi soturi. »Minulle sattui eräänä iltana muutaman irlantilaisen upseerin kanssa hän oli nimeltään O'Quilligan ja majurina meidän rykmentissämme pieni sanasota siitä, kummanko kansa on etevämpi ja arvokkaampi.

"Ja kuitenkin", sanoi Sokrates, "pitäisi semmoisen puheen, joka sointua koskee, sen, jos minkään, sointuman." "Pitäisipä kyllä" sanoi Simmias. "Tämä ei siis sinusta yhteen soinnu", sanoi hän, "mutta mietipäs nyt: kummanko väitöksen valitset, senkö, että tieto on mieleenmuistumista, vai senkö, että sielu on sointua?" "Edellisen, Sokrates, paljoa ennemmin", vastasi hän.

Minun mielestäni, voi näetten, tuo äsken sanottu yhtä hyvin paikkansa pitää, kuin jos lausuisi joku vanhasta kuolleesta kankurista sen puheen, ett'ei mies olekaan hävinnyt, vaan että hän luultavasti on jossakin olemassa, ja todistukseksi esiintoisi sen puvun, jonka vainaja itse oli kutonut ja käyttänyt, että sekin on eheänä säästynyt eikä ole hävinnyt, ja, jos ken ottaisi ollaksensa häntä uskomatta, hän tältä kysyisi, kummanko hän arvelee pitemmän aikaa kestäväksi, ihmis-suvunko vai vaatteen, joka käytetään ja kuluu, ja hän, tämän vastattua, että ihmis-suku se paljonkin pitemmän aikaa kestää, tällä arvelisi todistetuksi, että kaikella muotoa mies siis onkin elossa, kosk'ei tuo lyhytaikaisempikaan ole hävinnyt.

Häpäiseekö siis heikomman sukupuolen kunniaa kaikki se, mikä ei sovellu vahvemmalle? Onko siis miehen sallittava itselleen kaikki se, mikä vaimolle soveltuu? Kummanko määräsi luonto toisen tueksi? Rauhoittukaa, Tellheim! En silti jääne aivan turvattomaksi, vaikka minun täytyykin kieltäytyä teidän tarjoamanne turvan kunniasta. Niin paljon minulle aina kuitenkin jäänee, että toimeen tulen.

Hän istui, ympärilleen katsahtamatta, toisen pöydän ääreen ja, odottaessaan vuoroansa, rupesi hänkin lukemaan sanomalehteä. Kului vähän aikaa, niin tuli matami ilmoittamaan, että nyt pääsee kylpemään herra ... kas niin, hän oli unohtanut, kummanko vuoro olisi ensin Nikkisenkö vai Rikkisenkö.