Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Kun keski-yön aikana ajoimme pappilan, provessori L:n asumapaikan, sivutse, näkyi siellä kynttilän valo eräästä akkunasta kimaltelevan. Eversti sen huomasi ja sanoi ystävällisesti loistavin silmin: "tuossa istuu nyt L. valvomassa ja työtä tekemässä lähimmäistensä hyväksi.
Juuri tuollainen lukitsematon, väsymättömästi jyrähtelevä ulko-ovi oli alkuna siihen, mitä minulla tässä on kerrottavana. Samalla kuu kuljin erään sellaisen sivutse, kuulin nimittäin äänen, joka tuntui minusta niin ihmeen tuttavalta; vanhan rakkaan äänen vaikk'en ensi alussa muistanut miltä ajoilta joka kärttyisesti huusi portinvahtia.
Minä olin juuri sulkemaisillani ikkunan, kun joku syvästi hengähtäen riensi kulman sivutse ihan ikkunani alitse. Mummon voimakas pelottava pää kulki kauhean liki ohitseni. "Tuossa palaa, tuossa!" ähkäsi hän juosten ohitseni, molemmat kädet likistettyinä otsaa vastaan.
Päälle ristiä Pilatus Kirjoittaapi kiiruhusti Toden ratki tunnustuksen, Tällä kuuluvan tavalla: "Kuka kulkenet ohitse Surman paikan tain sivutse,
Akselin ei tarvinnut vastata, sillä samassa hän näki Arvon ja Iirin tulevan ajaen lesken töllin sivutse ja huudahti: »Kas tuolla Arvo ja Iirikin jo meidät saavuttavat. Aja, Heikki!»
»Levin miekka», vastasi markiisi. »Mutta jos tahdotte luottaa kunniasanaani, niin saatan teitä, vien teidät kaikkien vartijain sivutse ja päästän täyteen vapauteen, antamalla teille passikirjan.» »Minä ehkä luottaisin teihin, korkea herra, jos ei kaulassanne jo näkyisi mustelmia sormieni pidosta. Mutta voittehan minulle sentään antaa passikirjankin onko kamarissanne kirjoitusneuvoja?»
Te saisitte kyllä nähdä tuvan sisustan, jos tahtoisitte; sillä minä olin utelias kerran kun kuljin tästä sivutse ja menin sinne; ja miten hölkytinkään erästä luukkua, niin se aukeni ja minä katsoin sisään " "Ja näit tavallisen tuvan." "Eipä niinkään tavallisen uskokaa herra!" "No, mimmoisen sitte?" "Oi, siellä oli vaan kultaa ja silkkiä.
Erään kadun kulmassa oli seisomassa kaksi miestä, joiden sivutse Jaakon piti mennä. "Mitä minä näen? Tinttalan Jaakko!" kuuli Jaakko toisen heistä sanovan. Jaakko katsahti heihin ja havaitsi heti, että siinä seisoi Marttalan Matti, erään hänen parhaan ystävänsä kanssa. "Niin on", sanoi Jaakko ja käveli eteenpäin. "Elä mene, Jaakko, minulla olisi sinulle vähän asiaa!" sanoi Matti.
Ei kauan viipynyt ennen kuin olivat päässeet viimeisten ihmis-asuntojen sivutse ja tulivat synkkään havumetsään, jossa tuuli vinkui kauheasti raivoten.
"Kun minä tulin laksoon, näytti minusta kuin vuoret olisivat nousseet juoksemaan minua vastaan. "Minä ajan kylien ohitse; tuossa asuu se ja se, mutta minä en muista kylien nimiä, ennenkun ne vasta sivutse tultuani johtuu mieleeni. Kyläkatu on nyt leveämpi ja mukavampi kulkea. Nyt ei enää kuljeta yli vuorten, vaan lakson kautta. Minä olen kuin vieraassa maassa, ja olen kuitenkin kotona.
Päivän Sana
Muut Etsivät