Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
Sano, tiedätkös ketään, joka renkiä tarvitsee?" "Sitäpä en nyt voi sanoa, kysytään kauppiaalta, kun hän tulee kotia... Vai joutui Jolsan Matti ja Lauri tappeluun! Miten? kerro se minulle?" "Eipä siinä ole paljon kertomista.
Emäntä ei Ullan puhetta oikein uskonut, mutta päätti kuitenkin sopivalla ajalla Vilholle ilmoittaa Annilla olevan sulhon. Sitäpä Lukkarin Ullakin juuri oli toivonut. Nyt hän meni taas kotiin päin, mutta poikkesi vielä Syrjän torppaan. Anni oli päivällisen toimessa, mutta isänsä ja äitinsä istuivat tuvassa Lukkarin Ullan sisälle tullessa. Liisa käski Ullaa istumaan.
Sitähän hänen olisi pitänyt oppia koko elämänsä kaiken, mutta sitäpä hän ei juuri ollut oppinut. Ei ollut milloinkaan kaikki hänessä tukahdutettu, vaikka hän oli välistä niin luullut. Ehkei oltu häntä kyllin ankarasti jo lapsuudesta... Ehkä olikin siinä syy eikä missään muussa...
Ajattele miestäsikin, joka on niin hellä ja hyvä sinulle, voisitko niin pahasti palkita hänen rakkautensa? SYLVI. Jos hän on hyvä ja hellä minulle, niin osoittakoon sen myöskin. Antakoon hän minun nauttia elämästäni ja päästäköön minut vapaaksi. Mutta kas, sitäpä hän ei tee. ALMA. Ei, sillä se olisi suurinta hulluutta. Ja ymmärräthän, Sylvi kulta, ettei sitä lakikaan sallisi.
Mutta sitäpä hän nyt epäili, kummin olisi ollut hänen parempi ... niinkö vai aivan toisin. Ja jos toisin, niin pitäisi hänen mielestään tytön antaa elää ja olla niinkuin hän halusi, iloita, juosta, kiipeillä ja haaveksia, niinkuin halutti ja mieli teki.
Sitäpä tietenkin, että neljä viikkoa umpeensa olen nyt yötä ja päivää takonut kiväärinputkia ja miekkoja, puhumattakaan jalustimista, hevosenkengistä ja muista semmoisista, joiden tähden ei olisi ollut aikaa korjata ainoatakaan lukkoa, vaikka itse rikas herra Wargelin olisi tullut sitä raha-arkkuunsa teettämään. Ylioppilaatko?
Sitäpä ne kaikki laskevat eivätkä rupea rengeiksi, sanoi Hemmi. Sanalla sanoen, ei ole viisaan työtä nyt viljellä maata, kun ajatellaan sitäkin puolta, että nyt rautatie tuo kaikkea mitä vain tarvitaan, ettei tule mistään puutetta, vaikka ei maata viljelekään.
Voitonriemulla hän nousi istuilleen ja huudahti: "Niin, se on harja, isä!" "Harjaksiko sitä sanotaankin?" "Niin. ja se on kaulassa eikä selässä." "Sitäpä minä en muistanut. Missä paikassa se on kaulassa kaulan allako?" "Ei ole. Voi, kuinka isä on tuhma! Kaulan vieressähän se on."
"Luulen että isä ostaa jotain korutavaran äitille", sanoi Anna, "minä luulen äitin saavan jotakin". "No, sitäpä hän ei toki miettine", sanoi äiti, joka ymmärsi Annan tarkoituksen. "Mutta kenties te, lapset, saatte jotakin".
"Oi, mummo kulta, sitäpä meidän ensin on kysyminen sinulta, joka jo olet niin monta monta vuotta nähnyt mailman ja ihmiset ohitsesi kulkemassa; puhu, armas, ja auta minua!" Ja hän kääntyi veljestänsä hiljaiseen, kumaraiseen olentoon, joka istui lehvakkaan lehmuksen siimeksessä ja jonka talvisissa kasvoissa näkyivät ikuisen sydänkevähän jäljet haihtumattomina.
Päivän Sana
Muut Etsivät