Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Sinikka istuu allapäin värttinänsä ääressä. LALLI: Onko totta, mitä äitisi sanoi minulle? SINIKKA: Mitä? SINIKKA: Enhän minä pelkää sinua, isä. LALLI: Ei olisi ihme, jos välistä vähän pelkäisitkin. SINIKKA: Tiedänhän, isä, että sinulla on suruja. LALLI: Minulla? SINIKKA: Isä! LALLI: Hyvä mies on Inko. SINIKKA: Hän aikookin muuttaa pois, kauas täältä, salojen hämärään.
Sinun täytyy luottaa minuun! Sillä muuten en minäkään voi osoittaa tarpeellista luottamusta sinulle. He katsoivat tuokion silmästä silmään toisiaan. No niin, sanoi Paavo Kontio hitaasti. Rouva Sinikka ei ole minulle samantekevä. Jaakko Jaakon-Lauri näytti vilpittömästi ilahtuvan hänen toverillisesta tiedon-annostaan.
Karhun kaatoonhan isäsi on koko viikon aikonut. Siksi kirveenkin tahkosi. SINIKKA:
Ennen oli Ibsen ollut heidän jumalansa. Sitten olivat Nietzsche ja Rembrandt kasvattajana-nimisen kirjan tuntematon tekijä tulleet hänen tilalleen, kunnes hekin olivat saaneet väistyä Ruskinin ja eräiden kansantaloudellisten kirjailijain tieltä, joiden nimiä Sinikka tosin ei voinut muistaa koskaan, mutta joihin hän sai rajattoman uskon ja luottamuksen Paavo Kontion lennokkaiden esitysten kautta.
Sinikka mahdollisesti aluksi vangittaisiin, kenties tuomittaisiin alioikeudessa ... no hyvä, hän käyttäisi kaiken kykynsä, kaiken tarmonsa, kaiken kokemuksensa ja tietorikkautensa hänen vapauttamisekseen! Maksoi, mitä maksoi! Oli hän sitten syytön tai syypää!
KERTTU: Tekikö taikojaan? LALLI: Teki. KERTTU: Mitä arvat osoittivat? LALLI: Ei mitään hyvää hänen mielestään. KERTTU: Lienee tästä aika maata mennä. Lalli tuijottaa synkkänä tuleen. LALLI: Mitä Sinikka itkee? SINIKKA: Pyhä mies meillä kävi. KERTTU: Olihan tässä ruotsi ruoalla. LALLI: Vai oli. KERTTU: Se ei ollutkaan näet mikään tavallinen kerjäläinen. LALLI: Vai ei ollut kerjäläinen.
SINIKKA: Me tahdomme. KERTTU: Mitäs tahtoa hänellä nyt olisi! HENRIK PYH
Kauneutta kaikille! oli ajan tunnussana. Toinen, paljon proosallisempi, kuului: Kaikille leipää! He valitsivat kumpikin sen mikä oli lähinnä heitä, eikä heillä ollut myöskään syytä olla tähän valintaansa tyytymättömiä. Sinikka valitsi edellisen.
Se asia oli selvä siis. Mutta tuo toinen? Hän oli miettinyt sitä viime vuorokaudet läpeensä, sekä öisin vuoteellaan että päivin kadulla kävellessään ja ihmisten kanssa puhellessaan. Usein hän oli ollut jo valmis uskomaan, että Sinikka ehkä sittenkin oli viaton!
KERTTU: Mitäs minulle äyskit! Milloin lienet viimeksi häntä puhutellut? LALLI ei vastaa. KERTTU: Siinä näet itse. Niin vähän sinä välität hänestä, Ja nyt tahdot sinä naittaa hänet miehelle, joka... LALLI: Sen asian Sinikka itse päättäköön. KERTTU: Ja minä sanon, että vaikka hänet hukka perisi... LALLI: Ei sovi sutta sisälle manata. KERTTU: ... niin Inko häntä ei ikinä saa! LALLI: St!
Päivän Sana
Muut Etsivät