Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025


Minä tiedän! Sinä tiedät? Kaikki. Rouva Sinikka on karannut miehensä luota eikä aio koskaan palata enää. Pajalan herra... Niin. Mitä hänestä? Oikeastaan se ei kuulu asiaan... Kuten näet, minä tiedän kaikki. Onko hänen miehensä jättänyt asian sinulle? Minulle? Asian? Minkä asian? Tietysti avioero-asian, sillä minä arvaan, että siitä tulee ero. On jo tullut, tarkoitat sinä?

KERTTU: Kovin näytät kuitenkin nälänkuoliolta. Milloin lienet viimeksi maistanut jumalan jyvää? SINIKKA (hiljaa):

LALLI: Menköön vaan mistä on tullutkin. Ei suvaita outoja tässä talossa. LALLI: Kah, onhan siinä liesi lämmitelläkseen. SINIKKA menee. TUURA: Niin, se nyt on sillä tavalla, että kun et sinä totellut sitä sotakutsua... LALLI: Niin mitä? LALLI: Vai ovat. Se nyt on tietysti noin vaan muodon vuoksi. LALLI: Hyvä on. TUURA: Aivan varmaan, vain muodon vuoksi.

INKO: Sen oli kuolema ottanut häneltä. KERTTU: Kumma on kuulijankin. Et tuota uneksinut liene? INKO: Näin sen näillä silmilläni. Siellä hän vieläkin värjöttänee, autiolla järvenselällä, purku yöllinen ympärillä. SINIKKA: Ihme, että itse pelastuit! INKO: Minä tiepuoleen poikkesin, juoksin kuin huutavan hukan edessä, lankesin, nousin, lankesin, jouduin aina samoille jälilleni.

KERTTU: Siitä taitavat silmäsikin sädehtiä? KERTTU: ... ja varjo hiihti niin kovasti! SINIKKA: Varjoko? KERTTU: Ja sai kiinni sinut? SINIKKA: Saiko? KERTTU: Ja kääppäsi kättä sinulle? SINIKKA: Kättä? KERTTU: Ja suikkasi suuta sinulle? KERTTU: Kun vaan ei sattuisi varjo vastaan? KERTTU: Taitaa olla paras, kun itse menen. Ei tiedä, mikä yökyöpeli sattuu kartanolla liikkumaan. Vaitiolo.

Nyt kohotti nainen hatunharsoaan ja virkahti pehmeällä, sointuvalla äänellä, joka helkähti kuin hopeakannel kuulijan sydämessä: Hyvää iltaa! Eikö Paavo Kontio enää tunne minua? Se oli Sinikka! Miksi hän ei ollut heti arvannut sitä? Mitä muuta kohtalokasta saattoi enää sattua hänelle? Eikä hän voinut itsekään ymmärtää, kuinka hän saattoi vastata niin tyynellä ja vavahtamattomalla äänellä: Kyllä.

SINIKKA: Ettei isä vain Ingolle pahaa tekisi. KERTTU: Isäsikö? SINIKKA (säikähtäen):

SINIKKA:

Tuo, Sinikka, oltta tänne, Haarikka urosta kohden! Sinikka tuo olutta. Näittekö kylissä Kirrin? SORMO. Kirrin on kipeä mieli. Siellä se kuleksi kurja Neuvotonna, toivotonna. NUORI JOUKO. Eikä lähtenyt keralla? SORMO. Ei keralla; yksin lähti Metsätietä uhkamielin, Siskoas surulla muisti, Sinua kovin kiroili Pettäjäksi. NUORI JOUKO. Taaton poika! Pettäjäksikö minua?

SINIKKA: Piispa se oli. Inko sanoi sen minulle. KERTTU: Sama se oli, joka minutkin Kupittaalla kastoi. Se Henrikki. KERTTU: Mikä lie ollut. En toivoisi toisti tulevansa. Pitäisi muka sen vuoksi tehdä matka Nousiaisiin. LALLI: Vai pitäisi. KERTTU: Kovat oli vieraalla sanat sinullekin. Kasteelle käski ja kielsi noitien kanssa seuraa pitämästä. LALLI: Vai kielsi.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät