Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Eräs kapteeni Frankkilaista sukuperää sitä komensi. Tämä kuunteli matkustajaa, kumarsi nähdessään kuninkaallisen sinetin, joka todisti hänen lähetystänsä ja tarjoutui kohteliaasti häntä opastamaan Kaarlo herttuan teltalle. Villon suostui. Vaan, samalla kuin häntä seurasi, hän mietti: "Sepä on omituista! minusta on kuin tuntisin tuon herrasmiehen. Missä hiidessä olemme toisemme tavanneet?"
Hän riensi pitkin rantaa puiston äärimmäiseen osaan, ja istuutui siellä muutamien kuusien taakse eräälle penkille, ja hänen kätensä, innosta vavisten, jo mursivat kirjeen sinetin. "Minun rakas Margareettani! Vihdoinkin näen itseni tilaisuudessa, niinkuin toivon, taitaa muutamia riviä sinulle, sydämeni rakastettu lähettää.
Herralla oli opetuslapsia myös kaupungissa, jonka surkeutta Hän itki. Koettelin heidän ulkomuodostansa tutkia, minkä laatuisia he olivat, sillä Jumalan palvelijat kantavat sinetin otsallansa, vaikka se ainoastaan enkeleille on selvästi näkyvissä. Silloin tällöin olin huomaavinani jonkun muodon loistavan siitä, ja tämä näky, korean, iloisan seuran keskellä, täytti sydämmeni ilolla.
Astui hän sitten Margareetan tykö, antaen hänelle kirjeen ja sanoden murretulla ruotsin kielellä että hän luuli kirjeen oikealle persoonalle antaneensa. Katsoi Margareetta kirjeen päälle ja huusi lujaa pelkästä ilosta, kuin hän äitinsä sinetin ja kirjoituksen tunsi. Ja oli se kirjoitettu seuraavaisella tavalla. Margareetta, minun korkeasti rakastettu tyttäreni!
"Minä tapasin kreivi S:t Audème'n; mutta en vanginnut häntä; sillä minä tapasin ainoasti hänen ruumiinsa ja tämän, teille osoitetun kirjeen." Klairon otti kirjeen vapisevin käsin, mursi sinetin ja aukasi paperin. Sitten ojensi hän sen Marville'lle. "Lukekaa te se, herra luutnantti!" sanoi hän matalalla äänellä. "Kirjaimet hyppivät silmissäni: minä en voi lukea."
Hän ei woinut yksin kantaa sitä kuormaa, että olisi itsekseen lukenut kirjeen, mutta hän nouti waimonsa, jonka kanssa he sulkeusiwat kahden kammariin. Wapisewin käsin awasi Judo sinetin ja alkoi lukea kirjettä, jonka sisältö oli seuraawa: "Rakkaat wanhempani! Häpeästä ja tuskasta punehtuneena täytyy minun ruweta Teille kirjoittamaan.
Tämän kasvot olivat vallan punaiset, ja hän näytti kovin alakuloiselta. Hänen silmäluomensa olivat alas luodut ja kovasti kokoon puristetut huulensa olivat sinetin kaltaiset, joka oli painettu vakaasen mutta surulliseen päätökseen. Poika sitä vastoin näytti kolkolta ja kovalta. Hänen jykeät kasvojen piirteet olivat kauniit, mutta näyttivät jäykistyneen uhkamielisyydessä.
Mursin sinetin. Se oli häneltä. Nastjenka kirjoitti: "Oi, antakaa anteeksi, antakaa anteeksi! Polvillani rukoilen minä teitä anteeksi antamaan minulle. Minä olen pettänyt teidät ja itseni. Se oli uni, unikuva... Minä murehdin teistä tänään: antakaa anteeksi, antakaa anteeksi!
Tapa, Tuo hirviö, mi kaiken tunnon nielee, On usein perkele, mut siinä enkel', Ett' oivatkin ja jalot työt saa siltä Pukimen, verhon, joka hyvin istuu. Tän' yönä himo hillitkää, se toisen Hillinnän tekee hiukan helpommaksi Ja sitä helpommaks taas seuraavan: Näet, tapa luonnon sinetin voi muuttaa, Pirunkin voittaa, ihmevoimall' ajaa Sen ulos. Vielä kerran hyvää yötä!
Ja ottaen povestaan tämän kalliin ja kauan säilytetyn lahjan, David Alroy, Jabasterin neuvoja noudattaen, painoi sinetin porttia vastaan. Portti aukeni ryminällä, joka oli kovempi kuin maantärinä. Vaaleana, huohottaen ja horjuen Vankeuden Ruhtinas astui äärettömän suureen saliin, joka oli valaistu laesta riippuvilla, ihmeen isoilla ja hehkuvilla metallipalloilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät