Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Venhe oli silmänräpäyksessä vesillä, purje vedettiin ylös, miehistä istui toinen perään ja toinen airoille, Risto ja Olli makasivat keskellä venhepohjalla. Tuuli vei venhettä pimiässä niin että vesi tohisi koskena kokassa. Matkustajat eivät ensiksi puhuneet yhtään sanaa toistensa kanssa. Risto kysyi viimein perämieheltä: "Kuinka pitkä venhematka on?" "Viisikymmentä virstaa", vastasi perämies.
Kirveillä ja piiluilla huolestuneet puolustajat alkoivat iskeä jumalia ja sankareita ja muutamassa silmänräpäyksessä olivat nuo ihanat kuvapatsaat murskana. Se oli kamala näky. Tuolla murtui suurenmoinen Hadrianuksen ratsastajapatsas; hevonen ja mies iskettiin erilleen. Tuolla kaatui pitkälleen hymyilevä Aphrodite.
Mutta tässä silmänräpäyksessä väkijoukon huomio kiintyi Forestiin, joka tunkeutui joukon läpi, hyppäsi ruokapöydälle ja hetkeäkään odottamatta huusi: "Te kaikki tunnette minut ja tiedätte, että olen tämän miehen vihollinen." Samalla hän osotti tri Leeteä.
Erotiikka kiiluu ja sävähtelee, henkevyys keikailee ja korskailee, ylimielinen hirtehisyys ja tuhattulimmaisuus eleilee ja pokkuroi. Mutta tämä kaikki on vain diletantista elämällä herkuttelemista, ei taiteellista elämän luomista. Tämä liekehtivä ilmehikkyys palaa vain kuin lentävä virvaliekki kuloheinässä polttavana, kuumana, kiihkeänä, mutta hupenee silmänräpäyksessä lämpöä jättämättä ohitse.
Mutta hiljaa, melkein ennenkuin vielä olin täydellä tunnolla, ummistuneet silmäluomet aukenivat, ja raukea silmä kääntyi minuun. Silmänräpäyksessä minä makasin polvillani Hugh'in edessä. Koko tunnin aikaa oli kaikin tavoin koetettu häntä henkiin, mutta se oli vasta viime hetkenä, ennenkuin minä heräsin, kuin ensimmäinen hengenveto, ensimmäinen pieni värinkajastus ilmoitti hengen palanneeksi.
"Tietäkää, että jos meidän hyväntekijämme tahtoo, niin me voimme ihan tässä silmänräpäyksessä repiä koko lahjakirjan rikki." "Ja sittenkin te ajatte hänet paljain jaloin lumihankeen", virkkoi Souvenir, piiloittuen Kvitsinskin taakse.
Silloin pääsi hänen rinnastansa syvä huokaus; hän pani kädet ristiin niskansa taakse, katsoi tähtitaivasta kohti ja lausui intohimoisesti: Kuinka minä rakastan sinua! Niin hän seisoi hetkisen, katse kohti korkeutta. Seuraavassa silmänräpäyksessä hän kääri huivinsa tiukemmin ympärilleen ja meni eteenpäin yön pimeässä.
Veren vuoto useammista haavoista päästä oli ollut liian runsas. Kumminkaan eivät nämä eikä vasemman solisluun taittuminen ynnä moni muu kova kolaus näyttäneet kokeneesta lääkäristä niin vaarallisilta kuin täräys, jonka aivot olivat kärsineet. Silmänräpäyksessä ei voitu mitään päättäväistä sanoa. Tuskinpa oli vähemmän huolettava vanhan herran tila.
"Voi, Jumalani", keskeytti Nastjenka, "kuinka oli siinä kaikki? Minä en ymmärrä sanaakaan siitä." "Voi, Nastjenka, minä tahtoisin jollakin tavalla kuvailla tätä omituista vaikutusta", aloitin minä valittavalla äänellä, missä vielä kätkeytyi toivo, vaikka kaukainenkin. "Kyllin, lakatkaa jo!" sanoi hän ja kaikki ilmasi yhdessä silmänräpäyksessä veitikkaa!
Huomannut minä olin sinut jo ennen, väitti Johannes. Mutta minä näin kuin uusin, ensikertaisin silmin sinut. Ja mitä näit minussa? keimaili Liisa. Rakastavan naisen, vastasi Johannes vakavasti. Ja rakastuin itse siinä silmänräpäyksessä. Se oli totta. Sokeasti, ehdottomasti, mielipuolisesti hän oli rakastunut.
Päivän Sana
Muut Etsivät