Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Mielivät minua panna, uhkasivat uuvutella soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille, panna leuan liettehesen, parran paikkahan paha'an.
Pane minua herra Jesus, Pane minua, minnes tahdot, Silloiksi meren selille, Lahopuiksi lainehille, Joka tuulen turjotella Laajan lainehen laella! Pane minua herra Jesus, Pane minua, minnes tahdot, Tunge hiiliksi tulehen, Kekäleiksi valkeahan Joka tulen tuikutella, Valkeaisen vaikutella». Kant.
Soisit mun kyläiset naiset, Soisit naiset naapurini, Kovemmin kotiväkini Soisit suohon sortuvani, Maahan vaajaksi vaiovan. Vaan ei suonut suuri luoja, Vaatinut vaka Jumala, Soille sotkuportahiksi, Silloiksi likasioille. Enkä sinnes suohon sorru, Kunnes kannan kahta kättä Viittä sormea viritän, Kynttä kymmentä ylennän.
Pian kuitenkin hänen luja, miehuullinen periluonteensa taaskin ponnistaikse ylös tästä alakuloisuudesta, huudahtaa kohta jälleen ylpeästi ja rohkeasti: »Vaan en vielä jouakana Silloiksi likasijoille, Enkä sinnes suohon sorru Kunnes kannan kahta kättä, Viittä sormea viritän!» Hänelle juohtuu mieleen tuo vanha, mutta vielä toimeenpanematon päätöksensä: kostaa Untamolle,
Soisi mun sukuni suuri, Heimokuntani helevä, Soille sotkuportahiksi, Silloiksi likasioille, Paikoiksi pahoille maille, Kannonpäiksi kaivotielle; Soisi suohon sortuvani, Kalliolle kaatuvani, Likoihin litistyväni, Alle juurten juuttuvani. Vaan ellös hyvä sukuni, Kuulu heimokuntaseni, Suoko suolle portahiksi, Silloiksi likasioille!
Iso kuoli, äiti kuoli, kuoli muu sukuni suuri; jätti mulle jäiset kengät, sukat uhkuiset unohti; jätti jäisille jälille, pyöriville portahille, joka suohon sortumahan, likahan litistymähän... Vaan en nyt iällä tällä, en mä vielä jouakana soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille. Enkä sinnes suohon sorru, kunnes kannan kahta kättä, viittä sormea viritän, kynttä kymmentä ylennän."
Arveli akat minua, Naiset tuhmat tunnusteli, Silloiksi likasioilla, Soilla sotkuportahiksi; Vaan vielä tätä nykyä, Kun tämä porras ponnistaksen, Vanha kanto karmistaksen, Likasilta likahaksen, Niin on kumma kuulijanki, Ime ilmanki olijan. Sanotahan, soimatahan.
Pane minua Herra Kiesus, Pane minua, minnes tahot, Silloiksi meren selälle Lahopuiksi lainehille, Joka tuulen turjotella, Laajan lainehen laella! Pane minua Herra Kiesus, Pane minua, minnes tahot, Tunge hiiliksi tulehen, Kekäleiksi valkiahan, Joka tulen tuikutella, Valkiaisen vaikutella!" Neitsy Maarian virsi.
Päivän Sana
Muut Etsivät