Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025


Sana tuo, sepä riitti, ei tarpeen muu, väki riemunsa ilmoille huus; päin ryssiä korskia viskautuu nyt urhoja sataa kuus; rivi riviltä laastihin lauman nuo, loput sortuivat sillan luo. Sandels, hän luo väen voitollisen tuli rantahan ratsullaan. Ohi joukkojen lens' ori valkoinen veripurppura-hohteessaan, ja nyt kenraali tervehti tenhoutuin sotarintaansa riemusuin.

Ja se hävetti häntä niin, että hän olisi heti tahtonut vajota sillan alle piiloon tai jonnekin pois koko paikasta... Hän hyppäsi ylös ja aikoi juosta metsään, mutta silloin hän säikähti sitä, että ne kaikki hänet tornista näkevät ja huutavat hänelle. Sen sijaan hän jäi taas istumaan tornin sisään entiseen nurkkaansa.

Katsokaa, herra, suuria kanuunoita! havahuttaa minut toinen santarmeista. Kun käännän pääni oikealle olemme hetki sitten jättäneet Liteinin sillan taaksemme , näen katuvierustalle rakennetulla korokkeella rivin vanhanaikaisia jättiläissuuria kanuunoita.

"Istukaamme tähän hetkeksi kuuntelemaan," sanoi Kenelm ja istui sillan kaidepuille. "Minä näen että otitte mukaanne piipun ravintolasta ja varustitte itsenne tupakalla; pistäkää piippuun vielä kerta ja kuunnelkaa." Tom hymyili ja totteli.

Annikki, Turusen neiti, Istui Turun sillan päässä, Lauloi Turun neitosille, Neuvoi kaupungin kanoja: Elkätte, tytöt typerät, Niin kuin mie typerä tyttö, Reivin reistoihin ruvetko, Kauppamiesten kainaloihin; Elkättehän, nuoret neiot, Vastakasvavat kanaset, Uskoko urun sanoja, Miehen valskin vannonnoita, Pettävi uro sanansa, Mies valski valansa syöpi.

Savu kohosi nokisen mustana Asran pienestä savupiipusta. Mutta höyry ei Arnoldin mielestä noussut kyllin nopeasti. Hän otti ison petroolikannun ja heitti sen täyteisen palavaan uuniin. Kohta kohahti kattilassa ja suhisi varaventtiilissä. Arnold istui perässä ja Arvi konetta hoiti. Asran keula kääntyi suurelle Utuselälle, kohti sillan vaanivia valvauksia.

Palvelijatar saapui ja rouva alkoi sille aivan riidellä: »Kuinka Kaisa-Liisakin ja kaikki piiat ovat niin huolimattomat!... Sillan alla rapisevat hiiret, mutta niitä ei vaan hävitetäKaisa-Liisa ymmälle ja jo äkeänä tapaili: »Hiiret!... Mitkä hiiret...»

Sinne saattoi tyttönen Gjermundia, mutta yli sillan oli häntä kielletty menemästä. Se oli vaarallista, oli hänen isänsä sanonut, eikä hänellä ollutkaan siellä toisella puolella mitään tekemistä. Jutun aljettua kuitenkin kaikki muuttui toisin, vaan Sigrid ja Gjermund pysyivät vielä täysikasvuisinakin hyvinä ystävinä.

Kai olisin, mutta minä tahdoin tuntea tätä epävarmuudenkin, tämän esteratsastuksenkin kiihoitusta vaihteen vuoksi. Koskessa on kuitenkin paikka, josta aina voi olla varma, ja sen varmuuden vuoksi minä joskus haen siitä sitä vaihtelua, jonka semmoinen varmuus tarjoo. Se paikka on heti sillan alla, alapuolella kaikkien esteiden.

Jos tahdot, niin käy yön seutuna poika pois kotiin, eikö tuolla kuitenkin liene siellä ikäväkin vieraissa." Mies katseli alaspäin pitkin sillan rakoa, eikä vaimo hänen mietteistään sen parempaa selkoa saanut, mutta ei hän mitään kysynytkään. Vasta nähdessään miehen jo lähtemään hankkiutuvan kysäsi vaimo: "hankinko minä putelia yksin tein?"

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät