United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
Palvelijatar saapui ja rouva alkoi sille aivan riidellä: »Kuinka Kaisa-Liisakin ja kaikki piiat ovat niin huolimattomat!... Sillan alla rapisevat hiiret, mutta niitä ei vaan hävitetä.» Kaisa-Liisa ymmälle ja jo äkeänä tapaili: »Hiiret!... Mitkä hiiret...»
Mutta kun Kaisa-Liisa illemmalla pyysi Juppurisen kaupassa saada kaksi tusinaa hiirenloukkuja, ja kun Juppurinen ihmeissään kysyi, mitä hän niin paljolla tekee, niin selitti hän vallesmannin vain käskevän ja tiuskasi vihaisena: »Hulluksi tuo lie tullut koko mies.»
»Paholainen», jaksoi toki Kaisa-Liisa hillitä itsensä ihan rehellisesti kiroamasta. Mutta rakkaus tuntui murtuvan. Kaisa-Liisa jo uhitteli, että kyllä hän miehen saa: ukko Tirisenkin, jolla on oma mökki ja mies vielä mestari, eläinten leikkaaja.
Kyllä se vallesmanni asiat aina paremmin ymmärtää!» Itsensä vallesmannin täytyi sekaantua asiaan. Ihan kuin tuskaisena, asiasta eroon päästäkseen, käski hän Kaisa-Liisaa: »Mene, Kaisa-Liisa, Juppurisen puotiin ja osta hiirenloukkuja vaikka joku tusina ... vaikka parikin tusinaa ... ja asettaa niitä sillan alle, joka paikkaan.» Vaiettiin hyvin kauvan. Vallesmanni jo ujoili vaimoansakin.
Rouva tavallaan ikäänkuin häpeili miehensä vuoksi, tai ... ei sitä osannut edes selittääkään, sitä piinaa. Ja aivan samanlaista kiusaa kärsi vallesmanni itse. Ja muutenkin oli koko talon väen elämä kärttyisää. Hyvästi keski-ikäinen palvelijatar, Kaisa-Liisa oli kihloissa vielä hieman iäkkäämmän talonmies Kakkilaisen kanssa.
Hänellä oli nyt neljätuhatta markkaa. Ja niinpä suostui Kakkilaisen hylkimä Kaisa-Liisa nyt ukkoon. Molemmat he kääntyivät Sakarin uskoon ja elävät onnellisena, sillä ukko, niin oman sukupuolensa leppymätön vihollinen kuin hän onkin, on kunnon kansalainen ja yhtä uskollinen ja perinpohjainen aviossa, kuin siinä ammatissaankin, ja juuri siksi rakastaa häntä Kaisa-Liisa. Kului aika.
Pudde oli siinä lattialla kelletellessään avannut takakäpälänsä rumasti auki ja nuuski ja pureksi niiden välistä jotain, kirppuja kai hävittäen. Ja viimein ei rouva enää jaksanut kiusaansa ja hermostuneisuuttaan hillitä vaan huusi keittiöön sinne: »Kaisa-Liisa... Kaisa-Liisa hoi!»
Siellä yritti se pöydän luona jatkaa samaa rumaa, siveydentunnetta loukkaavaa kaivelemistansa, mutta muutoinkin kiukustunut Kaisa-Liisa ei sitä rivoutta nyt sietänyt, vaan sylkäsi inhosta, potkasi ja ärähti: »Siinäkö kuovit!» Mutta Pudde ärähti vihaisesti ja tapasi puraista. Ei hän toki ole piikojen alainen.
»No hiiret ... hiiret ... hiiret», tankkasi rouva kiihtyneenä: »tavalliset nelijalkaiset hiiret... Eikö Kaisa-Liisa nyt sen vertaa ymmärrä», torasi hän, Kaisa-Liisa loukkaantui. »Senköhän hiiriä tuolla on... Tyhjän sillan alla!» pani hän jo äkeästi vastaan. Rouva ärtyi ja tenäsi: »Mutta kun vallesmanni itse on kerran sen sanonut jo... Kaisa-Liisan ei pidä ollenkaan tekeytyä liika viisaaksi.