Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Vähän tointuneena lisäsi hän sitten: "rakas Liddy! rukoilkaamme, että Jumala armahtaisi hänen kurjaa sieluansa." Ja he rukoilivat raju-ilman pauhatessa. He rukoilivat niin, kuin sopiikin hartaasti, Jumalan tahdolle alamaisina. Sammumaisillaan kiilui valkea lyhdyssä; sitä tulisemmin paloi innostuksen liekki rukoilevaisten sydämmessä.
Synti on nyt tänä aikana niin suuri, että saatana uskaltaa julkisesti kujeilla itse meidän pyhiemme nähden ja jos ei pyhä inkvisitioni anna vähintäkin parinkymmenen vääräuskoisen henkäistä mustaa sieluansa liekissä, niin nielee paha vihollinen pojan sekä luostarin että kirkon, ynnä meidät viheliäiset, jotka olemme kiedotut "
Galdus kantoi vielä hänen sytyttämiensä liekkien arpia. Tämä oli toinen kerta, kuin hän pelasti Markon tästä kohtalosta. Hän oli ajatellut näitä kaikkia takaa-ajossaan. Hän oli ravinnut julmaa barbarilaista sieluansa tällä ainoalla toivolla. Hän oli määrännyt koko käytöksensä ja tiesi kuinka kaikki päättyisi.
Monta harrasta rukousta lähetti Naomi Herralle, että hän irroittaisi rakastetun äidin tästä, sekä kaikista muistakin siteistä, ja väsymättä koki hän vahvistaa hänen sieluansa huomauttamalla Herran lupauksesta olla läsnä omiansa kuoleman hetkellä. Ajaksi näytti hänen sanansa vaikuttavan rauhoittavasti ja Salome sai levon sydämessänsä, mutta ennen pitkää saavutti häntä taaskin epäilys ja pelko.
Hänellä ei ollut siis tuota tavallista syytä, eikä hän ollut senvuoksikaan, kuin monet muut, hylännyt toivoa seurata sieluansa; sillä hätä ei ollut oven edessä; hän saattoi mennä köyhäänkin naimiseen, sittenkuin hän olisi saanut komppanian; mutta saattoipa hän mennä rikkaaseenkin, jos onni olisi hänelle suotuisa.
Ja siihen hän kohta nukkuikin pois elämästä. Vasta sitten ajattelin minä hänen sanojensa merkitystä ja ymmärsin sen. Häpeä, tuska ja autuus yhtaikaa kaatoivat minut lyyhyksiin. Hän oli kuollut siihen luuloon, että minä tiesin hänen rakastaneen minua ja että minä vain hänen sieluansa ajatellen olin vaijennut!
Silloin nainen, kyyneleet silmissä, haasteli hänen korvaansa, pyysi hänen poistamaan mielestänsä kaikki sellaiset mietteet ja muistelemaan ainoastaan kuolematonta sieluansa. Tuohon ei ukko sanaakaan lausunut, vaan tuijoitteli eteensä lakkaamatta; ja niin vei hän kummallisen pulman aholta ilman selitystä myötänsä hautaan.
Elämän suuret murheet ovat painaneet hänen sieluansa, ja niistä hän on saanut kyvyn nähdä tulevaisuuteen. Hän voi ennakolta sanoa ja varoittaa semmoisista, mitä ei kukaan aavistakaan. Marian kylmyys hävisi tätä kuullessa. Kääntyen Attilaan kysyi hän: Voiko murhe tehdä ihmisen semmoiseksi? Ainakin sanoo äitini, että tuska, murhe ja kaipuu ovat hänet semmoiseksi tehneet. Entä te? kysyi Löfving.
Suuri filosofi sanookin aivan oikein: 'Luonnolla ei ole sielua. Jokaisen, joka puhuttelee sitä, täytyy hetkeksi pakoittaa sitä lainaamaan hänen omaa sieluansa. Ja jos se vastaa kysymykseen, jonka ihmisen oma sielu sille tekee, niin on se ainoastaan sellaisen vastauksen kautta kun ihmisen oma sielu opettaa sen papukaijan kaltaiselle suulle.
Ilo, jolla hän oli näinä päivinä tarkastanut taloa ja puutarhaa, poltti nyt hehkuvan vasken tavoin hänen sieluansa. Hänen kansansa, hänen sukunsa vihollinen oli uskaltanut antaa hänelle lahjan, ilahduttaa häntä, tehdä hänet onnelliseksi. Sellaisen puolesta hän oli kohottanut kiitosrukouksia taivaaseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät