Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Sitten, pudistaen pörröistä päätänsä ja tehden liikkeen, ikäänkuin ajaakseen pois lopunkin hämmästyksestään, hän jatkoi: "Maltas kuin ajatukseni selitän, serkkuseni. Voi! Voi! minä vihasin oikein sinua alussa; ja kun lähdin sinua etsimään, se tapahtui vaan vihamielessä. Mutta minä nä'in sinun. Se muutti mieleni.
»Häpeä», virkkoi kreivi, »että ritarin ja aatelismiehen täytyy tahrata miekkansa tuommoisten sikamaisten luontokappalten verellä.» Näin sanoen hän pisti miekan takaisin tuppeensa ja lisäsi sitten: »Nämät ovat hiukan kolkot tervetuliaiset kotiintulijalle, kaunis serkkuseni, mutta vaeltavat prinsessat eivät saa muuta toivoakaan.
Hm!» sanoi taas Crévecoeur'in kreivi. »Näyttääpä minusta, serkkuseni, että olisi ollut parempi, jollette olisi saattanut itseänne siihen tilanteeseen, missä oli pakko joutua tämmöiseen kiitollisuudenvelkaan tälle hyvin nuorelle herralle. Mutta olkoon menneeksi.
Serkkuseni, virkkoi välskäri säyseästi, sallikaa minun tehdä teille seuraava kysymys: Miten tulee teidän mielestänne romaanin sankarin päättää päivänsä? Romaanien ja komediain tulee päättyä häihin, se on sekä soveliasta että asianmukaista, ja sitäpaitsi ilahduttaa se kuulijan mieltä, kun hän tietää ystäväinsä olevan hyvässä turvassa sitten, kun he ovat saaneet mitä tahtoivat.
Päinvastoin vakuutan, että sinä olet majisterille ainoastaan hyvä ystävä, joka hänen kanssaan kiistelet, oikeinpa vihastutkin toisinaan. Sitä juuri teenkin. Mutta tiedäpäs, että koko ruotsalaisen rouvaskoulun tytöt ovat häneen enemmin mieltyneet kuin minä. Luulenkin, että he ovat kaikki aika fennomaaneja. Ethän nyt luule liikoja, serkkuseni? Enhän mitä. Kuulehan, kun juttelen!
LIISA. Serkku, eihän tämä kuulu opetukseen. VOITTO. Mitä Liisa! vedättekö kätenne pois, Te ette vastaa mitään. LIISA. Minä jo lupasin mielelläni olla oppilaisenne. VOITTO. Vaan jos minä tahtoisin vielä enempää, olla Teidän opettajanne ja jos Te suostutte Teidän LIISA. No serkkuseni, miksi ette jatka, mihinkä minun sitte pitää suostua? KUSTAA. Nyt pamahtaa! kyllä minä tiedän mihin on suostuttava?
Sire, sanoi hänelle mielittelevä Böömin kuningas, teidän majesteettianne voi verrata ainoastaan Makedonian Aleksanteriin... Serkkuseni, vastasi Kustaa Aadolf hymyillen, ettehän kuitenkaan tahtone verrata Babyloniin tätä kunnon kaupunkia Frankfurtia?
Tietysti Bäck silloin kutsuttiin päivällisille, ja hänen tähtensä oli jälkiruokana sinä päivänä mitä kauneimpia mansikoita kuorimattoman maidon kera. Panette liian vähän sokeria, serkkuseni, ja isoäidin tapana hymysuin sanoa, vaikka Bäck oikein pyryttämällä pyrytti sokeria mansikkain päälle.
Luuletko, ett'en voi olla hänestä haastelematta? Näytänpä sen. Ja sitten he astelivat vähän matkaa ääneti. Te rouvat, kun olette naimisissa, ymmärrätte aina niin väärin nuoria tyttöjä, aloitti uudelleen neitiserkku. Te arvaatte aina asiat ennen aikojaan. No, no, serkkuseni; minä lupaan ett'en arvaa mitään.
Ei, serkkuseni, käydessämme istuttamaan ajantiedoista otettua siementä täytyy meidän laskea se semmoiseen maanlaatuun, joka soveltuu sen omalle luonteelle, ja antaa sen kasvaa omista juuristaan, paikkailematta sitä millään koristuksilla: Voinhan antaa koko siemenen olla sillänsä, niinkuin lukemattomat menneiden aikain siemenet ovat olleet hedelmälliseen maahan lankeamatta; mutta jos mieli sen kasvaa, täytyy sen kasvaa itsestään eikä minusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät