Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Jumalan tähden, herra kreivi, ettehän vaan ole sairas? kysyi hän surullisena. Ei, rakas ystävä, vastasi kreivi, ei sairas, vaan hämmästynyt ja täynnä kammoa pohjattoman pahuuden yli, minkä olen serkkuni synkässä sydämmessä huomannut. Stein, epäluulosi kreivi Albinia vastaan oli oikea.
Wappu kätki kasvonsa käsihin vaan vielä ei sanaakaan tullut hänen huuliensa yli. Tule tupaan, sanoi serkku hyväntahtoisesti. Minä en ole voinut mennä sinne sitten kun hän kannettiin pois. Minä olin aina niin yksinäni, senpä tähden tulinkin niin iloiseksi kun serkkuni tuli ja sanoi että hän nyt jäisi luokseni. Vaan pian kyllä huomasin ett'ei hän tulisi paljo vanhemmaksi häpeätään.
»Aivan oikein, kunnon serkkuni, minäkin olen aivan samaa mieltä kuin tekin», virkkoi kuningas. »Oikeastaan onkin tämän pienen kaupungin hyvä maine minulle vielä tärkeämpi kuin teille onhan Peronne, niinkuin hyvin tiedätte, kunnon serkkuni, noita Sommejoen rantakaupungeita, jotka annettiin teidän isällenne olkoon hänelle autuus suotu! pantiksi rahalainasta ja jotka jälleen voin takaisin lunastaa.
Tyttö näytti joutuvan aivan hämilleen tästä hänen vastauksestaan ja nousi pöydästä aivan kuin olisi aikonut seurata häntä. Sitte hän pudisti päätään ja nauroi epäilevästi. "Minä luulen, että te ette ole nähnyt koskaan ennen enoanne?" sanoi serkkuni minulle. "En ole", vastasin hänelle. "No, mitä arvelette hänestä nähtyänne hänet?"
"Minä olen teidän puolestanne pahoillani, neitiseni", sanoi nuori husaari. Serkkuni nyt kääntyi hänen puoleensa. "Jos oikein ymmärrän, niin te olette ottanut hänet vangiksi?" "Onnettomuudekseni se oli velvollisuutenani." "Teiltä saan kuulla totuuden. Minne veitte hänet?" "Keisarin leiriin." "Ja minkä vuoksi?" "Ah, neitiseni, minulla ei ole tekemistä politiikan kanssa.
Rakas serkkuni, Burgundin herttua, on vain tehnyt riitamme syyn hämärämmäksi sillä, ettei hän kohteliaisuudesta ole tahtonut selvin sanoin sitä esiin tuoda. Minulla ei ole mitään syytä semmoiseen arkatuntoisuuteen, minun tilani ei salli minun noudattaa semmoista, minä pyydän siis luvan saada puhua selvemmin.
»Seuraavalla ehdolla pelkään on kiinteämmät juuret teidän sydämessänne, kuninkaallinen majesteetti», virkkoi Des Comines. »Haa!» vastasi kuningas. »Te tarkoitatte tuota riivattua avioliittoa! En minä voi suostua siihen, että kihlaus tyttäreni Johannan ja serkkuni, Orleans'in herttuan välillä tulisi puretuksi sen kautta Ranskan kruunu tulisi ryöstetyksi jälkeisteni käsistä sekä omistanikin.
SELMA. Elä mene. Et saa mennä! Tässä minä nyt SELMA. Päivää, päivää, herra Salmela! Terve tultua! Saan esittää: Hra Salmela ja serkkuni Viivi. SALMELA. Hauskaa tehdä tuttavuutenne. Me puhuimme juuri teistä eilen. No, neiti Selma, pitääkö välipuheemme paikkansa, vai ? SELMA. Voi voi, herra Salmela, enhän minä nyt, kun minulla on vieraita. Toinen kerta sitten. VIIVI. Oh Selma, mitä sinä nyt puhut!
Hän seisoi hattu kädessä ja näytti niin miehuulliselta, rehelliseltä ja vilpittömältä. "En suinkaan! suokaa anteeksi että eilen puhuin niin rohkeasti, mutta se pahoitti mieltäni niin sanomattomasti. Serkkuni on aina niin ystävällinen ja hyvä. Väärin hänelle teitte." "Käyttäydyin kaikin puolin sopimattomasti, kaduin sitä heti.
"Rakas serkkuni, jos saan kutsua teitä niin," sanoi hän, "minä olen niitä, jotka, syystä että herkkätunteisuus ja jaaritus on heille vastenmielinen, usein saattavat sellaisia henkilöitä, jotka eivät heitä likemmin tunne, ajattelemaan pahempaa heidän periaatteistansa, kuin he ansaitsevat.
Päivän Sana
Muut Etsivät