Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Tee niillä mitä tahdot voit antaa ne vaikkapa Ionelle», hän lisäsi hiukan arkaillen» »En, Nydia», Glaukus vastasi ystävällisesti, huomatessaan toisen puheessa mustasukkaisuuden oireita, vaikka hän arveli kateuden olevan vain ärtyneen lapsen oikkuja. »En aijo antaa ihania kukkiasi kenellekään. Istu tähän ja sido niistä seppele, panen sen tänä iltana päähäni.
Kun hän taas kykeni liikkumaan, oli hänen ensimmäinen huolensa katsoa vuoteen alle, jonne hän oli kätkenyt myrttiseppeleen ja ne nahkakukkarot kultinensa, jotka hän oli peijannut Sanchezin hurskaalta vaimolta. Mutta kuinka suuri oli hänen kauhistuksensa, nähtyänsä, että seppele ei ollutkaan muu kuin lakastunut myrttiseppele, ja että nahkakukkarot olivat täynnä hietaa ja soraa!
Sillä aikaa kun orja irroitti sandaaleja, Cethegus laski vieraitten lukumäärän ja sanoi hymyillen: "Meitä on vähemmän kuin sulottaria, mutta enemmän kuin runottaria." "Riennä, valitse itsellesi seppele", kehoitti Kallistratos, "ja asetu paikallesi, kunniapaikalle tuonne keskimmäiselle sohvalle." "Olemme valinneet sinut jo edeltäpäin symposiarkiksi, juhlan kuninkaaksi."
Iloittaakseen herransa mieltä tämän herätessä ripusti hän pään hiuksista kiinni majan tukisalkoon: tuuhea lehvikkö kiersi sitä joka puolelta kuin seppele. Tristan heräsi ja näki samassa lehtien lomitse pään, joka tuijotti häneen. Hän tunsi Guenelonin ja hypähti kauhistuneena seisaalleen. Mutta hänen vanha mestarinsa huusi hänelle: "Ole turvassa poikani, hän on kuollut.
Kun hän oli mennyt, juoksi Mads Stiinan luo, ja nyt alkoivat he laittaa tilaa ja tehdä muuttoa, sillä Stiina oli varakas tyttö, jolla oli sekä sänkyvaatteita että vähin muuta tavaraa, jotka hän oli koonnut palvelusaikanansa. Seuraavana päivänä vihittiin heidät jumalanpalveluksen jälkeen. Stiina oli oikein kaunis uudessa mustassa hameessansa, seppele kirjavia vaatekukkasia tukassa.
Siinä hän makasi, neitsyeellisen kauniina valkoisessa puvussaan. Hänen päähänsä oli sidottu keveä seppele valkoisine kukkineen ja vihreine lehtineen, ja silmänräpäykseksi välähti mielessäni näky, joka minulla oli ollut joulutanssiaisissa.
Pitkät, valkoiset hihat valahtivat siipien tavoin olkapäiltä. Muratti kiersi koko vartaloa. Oikeassa kädessä oli hänellä kukilla koristettu käyrä paimensauva, vasemmassa erinomaisen kaunis metsäkukista tehty seppele. Vasenta kättään hän piti suuren, ruskean koiran päällä, jonka kaulassa niinikään oli kukkakiehkura. Pelottomana, ajatuksiinsa vaipuneena ja tutkivasti hän katseli loistavaa seuraa.
Luvatkaa seurata minua sinne ja asettua asumaan hautausmaan läheisyyteen minä pidän huolen teistä ja sitten hoitelette hautaa välistä, niin ettei kukat pääse kuolemaan ja pidätte huolta siitä että sille tulee seppele." "Sen teen." Portaissa kuului askeleita. Neitsyt tuli lääkärin kanssa. "Nyt on hullusti laitani, tohtori." "Siltä näyttää." "Ja kohta lopussa eikö niin?" "Kenties."
Näköjä kummia ilmestyy vielä, Kauniita neitoja, Tapion neitoja hyppelee ympär Leimuvan valkean, Ja kivensä juurelta hymyten Heit katselee vartija vanha. Kirkas kuin auringon paisteessa lähde On heidän silmänsä, Seppele päässä on varsista puolan, Helmensä mustikoist, Ja rintojen pyöreillä kunnahil Kaks kaunista mansikkaa hohtaa.
Mutta nyt ei ole minulla muuta jäljellä kuin viimeisenä raskaana velvollisuutena laskea kaa! kaa! kaipauksen seppele sinun ennenaikaiselle haudallesi ja kiittää sinua kaikesta siitä, mitä meille olit, ja vaa! vaa! varsinkin siitä, mitä olisit voinut olla.
Päivän Sana
Muut Etsivät