Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Mutta Hugh sanoo, että alammaisuus ei seiso siinä, että sanomme karvasta makeaksi taikka koetamme sitä semmoiseksi tuntea, vaan siinä, että ilman valittamatta otamme vastaan katkeran, kuinka vähän se meitä miellyttääkin, vakuutettuna, että kaikkein raskainkin on jotakin todellisen hyvää, koska se on Jumala, joka sen lähettää.
Sallikaa, rouva ilmaista syvimmän osanottoni ja sinä kunnon veli, älä sorru, seiso tammena myrskyssä niinkuin olet aina ennenkin seissyt... UUNO:
Mutta lausunpa kuitenkin uljaasti: matkusta, poika, matkusta ja tartu tuumailematta onnen tarjottuun kouraan. LEO. Joka temmaa mun hänestä, oi hänestä, ja kohoaa taasen mun sieluni myrsky! ANTON. Seiso kannallas kuin mies, puristaen reippaasti hänen kättänsä jäähyväisiksi. Tuollahan näen hänen, tuolla keinumäellä, ja menenpä saattamaan häntä koruisille hyvästille, poika.
Naturalistisen taiteen terävät ääriviivat ovat nyt pyöristyneet, luonnontutkijan vaarin-otot tekijän sisä- ja ulkopuolelta sulaneet yhteen eheäksi kokonaisuudeksi. Tekijä itse ei seiso enää ulkopuolella ainettaan, hän on sen keskellä, hän on sen keralla, hän on sen jokaisessa solussa ja sopukassa. Hän on toisin sanoen yhtä oman aineensa kanssa.
"Täällä talonpoikain keskellä eivät lapset valitettavasti sievempiä tapoja opi kuin niitä, joita näkevät piioilla!" rouva huokasi... "Elä seiso kumarassa, Thinka, seiso suorana!" Thinka ojensi pitkää, äkkiä kasvanutta vartaloaan ja koetteli hymyillä. Hänellä oli eräs vaikea tehtävä: salata laastaria leuan toisella puolen, sillä hän oli toissapäivänä pudonnut kyökin kellarinluukusta alas.
"Hyvin sopimaton aika, millä minä sun nyt selvitän. Saisit oikeastaan palvella vuotesi päähän asti. En minä tässä seiso rahat kourassa odottamassa milloin piiat hyväksi näkevät liesuun lähteä", saneli maisteri.
LAURA. No, sano ulos sitten, äläkä seiso tuossa kuin mikäkin JANNE. Niin, Risto voi hyvin puhua suunsa puhtaaksi. RISTO. No niin, tuota, asia on nyt semmoinen, että pojat tuolla verstaassa tahtoisivat rahaa LAURA. Mitä? Rahaa? RISTO. Niin, kuukausipalkkojansa, jotka heidän väitteensä mukaan piti maksaa jo kaksi viikkoa takaperin. LAURA. Mikä hävyttömyys! Muistuttaa tuommoisesta!
Seiso vain alallasi niinkuin tuomittu pahantekijä ja pyydä ja huokaa joka hetki: »Missä olet, Herra, minun armonantajani, katso minun puoleeni, sillä Sinulla on valta armahtaa ja Sinulla valta kadottaa?» Elä epäile armon saantia, sillä Jumala kyllä pitää puheensa, mutta kuitenkin aina ikävöitse Herran läsnäoloa ja hänen vakuutustansa armotilastasi.
MARCIA. Niistä kiharista maksais moni kuninkatar miljuunia, niitä kiharia olit sinä itse vielä eilen valmis suutelemaan, painelemaan vasten ohaustas, joka poltti paljaasta rakkauden kimmasta. CANZIO. Niin taisi helvetti vääntää miehen aivon. Marcia, sua uhkaa vankeus; koeta pyrkiä Metsolan vapauteen taas. CANZIO. Seis, vaimo, seis! Seiso koreasti, tyttösein!
HILMA. Lieneekö niitä noin neljä- tai viisitoista, en minä ole lukenut, mutta Sitten minun osakseni tulee puukko. HILMA. Mutta mitä sinä oikeastaan höpiset, pappa? Mitä ne puukot ja pöytäveitset ? KAMREERI. Ole sinä vaiti äläkä seiso tässä ja urki minua! Mene kyökkiin auttamaan mammaa, se on paljon parempi. Rouva. Edelliset. KAMREERI. No tuossa hän tuleekin ja silli muassa!
Päivän Sana
Muut Etsivät