United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kiireimmän kautta heitettiin seipäät maahan, piestyt jätettiin rauhaan ja kukin kiiruhti työhönsä uhkaavaa vaaraa pelonalaisesti mulkoillen. Kaikkien pelkäämä vouti, mestari Aatami, lähestyi linnasta tulevaa polkua myöten. Hän oli pitkä ja tanakka mies, iältään noin viidenkymmenen ja puku osoitti puoleksi herraa puoleksi talonpoikaa.
Mari seisoi äänetönnä ikkunassa katsellen metsään päin. Juna kulki vielä hiljalleen, vaikka kiihtyen vauhdissaan. Muutamalla kujalla marssi poikia seipäät olalla. Ne olivat nähtävästi sotamiehinä. Muutamalla viljelemättömäksi jääneellä kedolla tien varressa oli parvi pieniä tyttöjä. Eräällä oli seppele päässä ja kukitettu muutenkin runsaasti.
Iivana meni heitä vastaan, tiedusteli heidän töitään ja auttoi heitä kapineitten korjuussa, samalla asettaen rikkinäiset länget syrjään korjattaviksi; tahtoipa vielä pistää aitan alle seipäät, mutta kovin jo rupesi käymään pimeäksi.
Mutta tytöt, kun tulivat vastaan, katselivat häntä kummissaan ja muikeina, että eiköhän tuo heistä välittänyt, koska ei ollut tietääkseenkään. Eihän se. Silloin he rupesivat hänestä pilkkaa laskemaan, nauramaan, tirskumaan, vikittämään. Onkohan se leikkauttanut tuota tukkaansa tällä vuosisadalla? Ei ainakaan partaansa, siinä piikit pörröttävät kuin pystyaidassa seipäät.
"Valmistakaat seipäät", käski Alp Arslan. Koko kansan joukkoa värisytti vasten mieltäkin. Yksi orja lähestyi ja tarjosi paperikääryä Alroy'lle. Hän tunsi Nubialaisen, joka oli Honainin palveluksessa.
Usein syntyi sittenkin oikein ryskä-tappelu matkustajain ja kylän asukkaiden välillä, ja siinäkös seipäät suhahtelivat, kanget kalahtelivat, puukot välähtelivät ja kirveet kimaltelivat.
Me ponnistelimme vastaan, otsat hiessä; lopulta me vihastuimme ja taistelimme virran kanssa aivan kuin olisi se ollut elävä olento, me koetimme voittaa sitä, haavoittaa, tappaa. Se puristi meitä jättiläiskäsivarsiinsa, ja seipäät olivat meille aseita, joita raivoisina painoimme sen rintaan. Se mylvi, viskasi vaahtoaan kasvoihimme, kiemurteli meidän lyönneistämme.
En minä voi seistä, enkä minä voi käydä, ja kun koetan ratsastaa, tanssivat aidan seipäät niinkuin kuokkavieraat pidoissa. Näet sen, se tuli minulle siitä, kun en osannut suutani sulkea. Mene makaamaan, sinä olet sairas! sanoi Paul, joka nyt alkoi ymmärtää, että poika puhui houreissaan. En minä ole häntä tuhonnut, jatkoi Rasmus yhä sekavammin. Sen on Jooseppi tehnyt.
Nyt sen kun kylälle sana, niin silloin on Myrkyltä kahvi- ja muutkin kekkerit pojille ja rapsut Akkimuksen niskaan. Kukas voitti? Ei oikeastaan vielä kukaan... Kaikki saivat selkäänsä niin jotta seipäät ryskivät. Ja ensi pyhänä annetaan tälle Pentti Akkimukselle, jos vain tavataan missä yöjalassa. Eipä se hyväkäs tule semmoiseen paikkaan. Tai, tai, tai, tai Taipalen ämmä!
2 KANSALAINEN. Menenius Agrippa, se kunnon mies, joka aina on kansaa rakastanut. 1 KANSALAINEN. Hän se on jotenkin kelpo mies; kunhan vaan kaikki muut olisivat samanlaisia. MENENIUS. Mik' ompi, kansalaiset? Minne matka. Kädessä seipäät, kanget? Mikä nyt on?