Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Olen tehnyt teille mieliksi ja teidän hyväksenne muuttanut yksitoista leiviskää rautaa kullaksi. Se, mikä teillä on tuossa arkussanne, on vain vähäinen osa aarteistanne, sillä suurimman osan olette kaivanut maahan Vaasassa enkä minä ole kysynyt teiltä mihin paikkaan... Jumalan tähden, änkytti Larsson, ajatelkaa mitä sanotte, jos seinillä olisi korvat!
Seinillä oli useampia kuvia; Mr Wordsworth'in kuva, jonka kummallakin puolella oli kahden kuuluisan hevosen kuvat; Leicester nimisen sonnin kuva, josta sonnista pastori, joka itse hoiti pappilan maata ja sen hyvillä laitumilla syötti karjaansa, oli saanut palkinnon eräässä kreivikunnan eläinnäyttelyssä; tämän eläimen molemmin puolin oli Hookerin ja Jeremy Taylorin muotokuvat.
Anja-rouva, se ange-rinta, niin kauniisti karkeloipi. Vaan mikä suhina ulkona? Mikä kajastus seinillä loistaa? Kauhun vallassa tanssivieraat katsoo toinen toistaan. Hetken on haudan hiljaisuus. Kukin kohta jo sanan löytää. »Tuless' on ruukki, me palamme. Pois!» Luo ovien kaikki töytää. Ovet on ulkoa teljetyt. Hyvä Jumala! Murhaa! Murhaa! Mieletönnä he telkimiä rynkyttävät turhaan.
Pohjolan vanha, perältä onkalonmoinen savupirtti, jossa ovi oikealla, toinen vasemmalla; seinillä sota-aseita, metsästys- ja kalastuskojeita, sarvia, metsännahkoja ja kimaltelevia koristeita. Soihtuvalaistus.
Aivan oikeen; se onkin vaan kuva, sen hän nyt toista kertaa sisälle kurkistaessaan selvästi näki. Eikä vaan yksi, mutta monta monituista kuvaa oli sillä ja toisilla seinillä. Hei, jopas on hauskaa katsoa! Niin arvellen lentää lehautti hän sisälle tuohon vuosisatoja vanhaan rakennukseen.
Lattia muistuttaa pitkien lokakuun sateiden liottamaa kylätietä ja kantapäihin juuttuu niin paksut likatierat, että on vaikea pysyä pystyssä. Ikkuna on läpinäkymättömässä jäässä ja kaljuilla seinillä kimaltelee suuret vesiherneet. Pahantuulisina, äreinä, päällä palttoot ja kaulassa paksut villahuivit tallustelemme me loassa kuin kaksi napaseudun karhua. Tavantakaa saa toverini raivonpuuskia.
Niitä vilisee kaikilla seinillä, enimmän kuitenkin hyllyn ja pöydän tienoilla. Minulle tuottaa aluksi huvia seurailla tuollaisen pitkämekkoisen lurjuksen retkeilyä seinällä, kuinka se herkkiä tuntosarviaan liikutellen kulkee päämääräänsä, jossa tavallisesti on joko leivänmurene tai muuta syötäväksi kelpaavaa.
Viimeiseksi he tulivat ruokasaliin, pitkään, kapeaan huoneeseen, jossa oli tummat paneilit, vanhat mahonkikaapit ja perhekuvia kaikilla seinillä.
Sohvan yläpuolella vanhanaikainen kello ja seinillä muutamia perhemuotokuvia puuteroitujen tekotukkain ajoilta. Toisen ikkunan vieressä oli kokonaan posliinista tehty pöytä, jonka pyöreälle kannelle oli kuvattu Tukholman linna ja virta.
Hautakappeli koristettiin kukin ja köynnöksin, alttarille sytytettiin pyhä tuli, ja seinillä riippui liekehtiviä lamppuja. Mutta ennenkuin erottiin laulettiin vielä tuo liikuttava hyvästijättö-laulu »Salve Eternum» itkien ja moneen kertaan. Salve eternum. Hyvästi, oi sielu vapaa! Hyvästi, oi uurna pyhä! katseet, kaihoin etsein yhä Kallistamme, ah, ei tapaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät